Yhteydenpidon monet muodot

Teksti: Jenna Hirvonen
Kuviot ja taulukko: Jenna Hirvonen
Kuva: Mikko Mäntyniemi
Artikkeli on julkaistu Patina-lehden numerossa 3/2020

Kysyimme Rohkeasti seniori -hankkeen kursseille osallistuneilta heidän tavoistaan pitää yhteyttä muihin kuin heidän kanssaan samassa taloudessa asuviin henkilöihin. Kävi ilmi, että erilaiset sähköiset yhteydenpitokanavat ovat olleet monilla käytössä jo pidemmän aikaa.

Internetin käyttö yleistä

Suomalaiset ovat tottuneita internetin käyttäjiä; Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 alle 45-vuotiaista lähes kaikki käyttivät internetiä useita kertoja päivässä. Tilastossa ikänsä puolesta Rohkeasti seniori -hankkeen kohderyhmään kuuluvista, eli 55–64-vuotiaista, 96 prosenttia kertoi käyttävänsä nettiä, ja heistäkin 82 prosenttia useasti päivän aikana.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimuksessa vuodelta 2019 selvitettiin 55–84-vuotiaiden suomalaisten älylaitteiden käyttöä. Kävi ilmi, että etenkin älypuhelin löytyi hyvin monelta, jopa 70–80 prosentilta kaikista vastaajista. Heistä 62 prosenttia käytti älylaitteita (mukaan lukien tietokoneet ja tabletit) yhteydenpitoon ja kirjeenvaihtoon.

Vaihtoehtoja fyysisille tapaamisille

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeukset normaalielämään ovat pakottaneet iästä riippumatta monet, aiemmin fyysisiä tapaamisia suosineet, kokeilemaan uusia digitaalisia viestintätapoja. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vain 59 prosenttia koko väestöstä kertoi käyttävänsä internetiä videopuheluiden tai puheluiden soittamiseen, vaikka 80 prosenttia käytti matkapuhelimellaan nettiä (Tilastokeskus 2019). Kirjoittajan oman kokemuksen mukaan etenkin videopuheluiden soittaminen on ollut ennen koronaa melko harvinaista myös 30–40-vuotiaiden keskuudessa.

Halusimme kuulla, millaisia kokemuksia Rohkeasti seniori -hankkeen kursseille osallistuneilla ihmisillä on ollut digitaalisten viestintävälineiden käytöstä. Meitä kiinnosti kuulla heidän kokemuksistaan sekä koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa että heidän jäätyään eläkkeelle eli hankkeen näkökulmasta merkittävänä aikana.

Lähetimme kaikille hankkeen järjestämille kursseille syksyllä 2019 ja helmi–maaliskuussa 2020 (ennen koronaa) osallistuneille verkkokyselyn, jossa kysyimme heidän yhteydenpitotavoistaan sekä ajatuksistaan esimerkiksi siitä, voivatko digitaaliset yhteydenpitovälineet lievittää yksinäisyyden tunteita. Kysely lähetettiin yhteensä 368 henkilölle, ja saimme siihen 80 vastausta. Kysely toteutettiin huhtikuun alussa 2020.

Sähköiset viestintäkanavat hyvin hallussa

Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia oli 60–69-vuotiaita ja vain viidesosa yli 70-vuotiaita. Noin puolet ilmoittivat asuvansa yksin ja puolet puolison tai kumppanin kanssa. Neljällä kuudesta vastaajasta eläkkeelle jäämisestä oli aikaa alle kaksi vuotta tai he eivät olleet vielä siirtyneet eläkkeelle. Nämä kaikki taustatekijät on hyvä ottaa huomioon vastauksia tarkastellessa.

Kysyimme vastaajilta, mitä eri kanavia he ovat käyttäneet yhteydenpitoon. Annoimme vaihtoehtoja, joista sai valita useampia, ja lisäksi oli mahdollista kirjoittaa oma vastaus. Kuvioon 1 on listattu järjestyksessä suosituimmat yhteydenpitokanavat sekä niitä käyttävien osuudet vastaajista.

Vastaajista 76 prosenttia oli käyttänyt kaikkia ilmoittamiaan viestintätapoja jo ennen eläkkeelle jäämistään. Tämä ei ole yllättävää, kun suurin osa vastaajista oli ollut eläkkeellä vasta muutaman vuoden, ja monia kyselyssä mainittuja yhteydenpitovälineitä käytetään useilla työpaikoilla.

Jopa 88 prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä kaikkia valitsemiaan viestintätapoja ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa, eli digitaaliset viestintäkanavat ovat tulleet kurssilaisillemme tutuiksi viimeistään eläkkeelle jäämisen myötä. Muutamille Skype ja Teams olivat tulleet vasta nyt uusina käyttöön, kenties juuri videopuheluita tai etäkokouksia varten.

Yksinäisyyttä lievittämään?

Hieman yli puolet vastaajista koki, että heidän ei-kasvokkainen yhteydenpitonsa muihin kuin samassa taloudessa asuviin henkilöihin oli lisääntynyt eläkkeelle jäämisen jälkeen. Monilla se on voinut päinvastoin vähentyä, mikä olisi pitänyt ottaa huomioon laatiessamme kyselyä. Sen sijaan koronaviruksen aiheuttama poikkeustila oli lisännyt ei-kasvokkaista yhteydenpitoa 70 prosentilla vastaajista. Yksin asuvista se oli lisääntynyt 81 prosentilla, mikä olikin odotettavissa.

Kysyimme lisäksi, ovatko kursseillemme osallistuneet tunteneet oloaan yksinäiseksi heidän jäätyään eläkkeelle sekä nykyisissä poikkeusoloissa. Molemmissa tilanteissa vastaukset jakautuivat samansuuntaisesti, tosin koronavirus näyttäisi aiheuttaneen yksinäisyyden kokemuksia hieman useammalla vastaajalla (ks. kuvio 2). Kokemukset ovat tietysti voineet muuttua vielä tämän jälkeen, sillä kyselyn vastaushetkellä poikkeusolot olivat jatkuneet vasta kolmisen viikkoa.

"Paremman puutteessa menee"

Vastaajista 38 prosenttia uskoi, että digitaaliset yhteydenpitokanavat voisivat lievittää yksinäisyyden tunnetta, ja puolet oli sitä mieltä, että ne voisivat auttaa ainakin väliaikaisesti. Tarkentaviin vastauksiin muutama oli kirjoittanut, että ei erityisemmin pidä videotapaamisista, vaan haluaisi ennemmin tavata kasvokkain. Toisaalta digitaalisten yhteydenpitokanavien koettiin lievittävän karanteeniolojen aiheuttamaa yksitoikkoisuuden tunnetta.

Kysyimme kurssilaisilta lisäksi, mikä heitä oli motivoinut uusien yhteydenpitokanavien käyttämiseen. Vastauksista kuitenkin selvisi, että kyselyssä mainitut yhteydenpitotavat olivat useimmilla vastaajista jo käytössä, eli ne eivät olleet heille varsinaisesti uusia. Yleisimpiä syitä käyttää sähköisiä viestintäkanavia (olivat ne sitten ”uusia” tai eivät) olivat kuitenkin ystävät, sukulaiset, lisääntynyt vapaa-aika sekä halu pysyä mukana kehityksessä.

Laitteet ja sovellukset käytössä, mutta kuinka monipuolisesti?

Kyselymme ei kerro, kuinka monipuolisesti yhteydenpitosovelluksia käytetään. Se, että käyttää jotakin sovellusta, ei vielä välttämättä kerro paljon. Monella on esimerkiksi WhatsApp päivittäisessä käytössä, mutta kuinka moni soittaa sillä säännöllisesti videopuheluita, saati sitten ryhmäpuheluita?

Vuonna 2018 julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa (Teo ym.) todettiin, että videopuhelujen puhuminen pienensi huomattavasti 60 vuotta täyttäneiden henkilöiden riskiä saada masennuksen oireita. Esimerkiksi sähköpostia tai sosiaalisen median kanavia käyttävillä taas masennusoireet olivat yhtä todennäköisiä kuin niillä yli 60-vuotiailla, jotka eivät käyttäneet mitään ”uusia viestintäteknologioita”. Videopuhelujen soittamisesta olisi siis ollut mielenkiintoista saada tarkempaa tietoa myös meidän kyselyssämme, mutta tässäpä on ainakin hyvä syy ottaa ne kokeiluun.

Kyselyn tuloksia tarkastellessa on muistettava, etteivät vastaajat edusta koko ikäryhmäänsä vaan pelkästään Rohkeasti seniori -kursseille osallistuneita, 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Lisäksi kaikki kyselyyn vastanneista käyttävät nettiä ja sähköpostia, sillä kysely lähetettiin sähköpostilinkkinä. Kursseille myös ilmoittaudutaan netissä, joten on oletettavissa, että sen käyttö on heille tuttua. Suurin osa kyselyn vastaajista oli suhteellisen korkeasti koulutettuja, mikä vaikuttanee siihen, että erilaiset sovellukset ja ohjelmat ovat tulleet tutuiksi jo työelämässä.

Vaikka vastaajamme ovatkin kenties keskimäärin muita ikäisiään – ja ainakin vanhempiaan – digitaitoisempia, oli avoimien vastausten joukossa kuitenkin myös sen suuntaisia kommentteja, että ”uudet” eli kyselyssä mainitsemamme viestintävälineet ovat vaikeita, eivätkä kaikki koe osaavansa käyttää niitä niin hyvin. Moni myös totesi siirtyvänsä taas tapaamaan ihmisiä kasvotusten, kun se on mahdollista. Sitä odotamme varmasti kaikki yhtä paljon!

Lopuksi siltä varalta, etteivät kaikki tekstissä mainitut yhteydenpitokanavat ja niiden ominaisuudet ole kaikille tuttuja, alla on pieni yhteenveto (Taulukko 1) yleisimmistä sovelluksista. On hyvä muistaa, että sovellukset vaativat toimiakseen internetyhteyden ja niiden käytöstä voi aiheutua lisäkustannuksia, ellei tiedonsiirto sisälly omaan matkapuhelinliittymäpakettiin. Katso myös edellisen Patina-numeron Yhdistystoiminta etäyhteyksillä -jutun (s. 13) vinkit.