Valmentaja Jarmo Hirvonen: Liikkumisen merkitys eläkkeelle jääville

Kirjoittaja: Jarmo Hirvonen, valmentaja, valmennuskeskuspäällikkö ja senioreiden iloliikuttaja Tanhuvaaran urheiluopistossa

Liikunta on tärkeää kaikenikäisille ja se sopii jokaiselle ikään ja kokoon katsomatta. Liikunta-aktiivisuudella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ikäihmisten terveyteen, toiminta- ja liikkumiskykyyn sekä itsenäiseen kotona selviytymiseen (Liikunta Käypä hoito -suositus, 2016).

Ikääntymisen tuo kehoon vanhenemismuutoksia, joita liikunnan avulla voidaan hidastaa. Lihaskuntoharjoittelulla voimme hidastaa lihaskatoa, joka on tärkeää mm. tasapainon ylläpitämisessä. Liikkuvuusharjoittelu taas ylläpitää nivelten liikelaajuutta. Liikunta yhdessä monipuolisten ravintotottumusten kanssa vahvistaa myös luustoa, mikä on erityisen tarpeellista ikääntymisen vähentäessä luuston tiheyttä. Säännöllisellä kestävyysharjoittelulla pystymme ylläpitämään hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Lisäksi erilaisilla tasapaino- ja liikehallintaharjoitteilla voidaan vähentää kaatumisriskiä.

Ei pidä myöskään unohtaa liikunnan ennaltaehkäisevää ja hidastavaa vaikutusta neurologisiin sairauksiin, kuten muistisairauksiin. Sopivan liikkumismuodon löytyessä liikunta tuo myös mielenvirkeyttä ja voi olla hauska yhdessäolon muoto.

Suomalaisten 60-69-vuotiaiden ikäluokassa keskimääräinen askelten määrä päivässä ja ylipäätään eri tasoinen liikunta-aktiivisuus näyttäisi vähentyvän (Husu ym. 2018). Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla juuri ikääntymisen muutokset kehossa ja terveysongelmien lisääntyminen iän myötä. Tämä voi myös selittää sitä, että iän myötä myös terveyskunto-ominaisuudet heikkenevät (Husu ym. 2018). Myös eläkkeelle jääminen voi passivoittaa, kun töissä tapahtuva aktiivisuus ja työmatkaliikunta jää pois. Näinhän ei välttämättä tarvitsisi olla. Eläkkeelle jääminen on muutosvaihe, joka on myös mahdollisuus. Mahdollisuus rakentaa uusia omaa terveyttä edistäviä tapoja ja tottumuksia arkeen sekä omahoitaa jo olemassa olevia sairauksia ja terveysongelmia liikunnan avulla ja näin ylläpitää toimintakykyä mahdollisimman iäkkääksi. Muutos liikunnalliseen elämäntapaan voi olla toki haasteellinen prosessi, jolloin kannattaa kääntyä senioriliikuntaan erikoistuneiden liikunta- ja hyvivointialan osaajien puoleen.

Mikä on oikea tapa liikkua?

Ei voida sanoa yhtä oikeaa tapaa liikkua. Joku voi pitää yksin liikkumisesta, kun toinen taas innostuu liikkumaan ryhmässä. On myös niitä seniori-ikäisiä, jotka ovat innostuneet jopa harrastekilpaurheilusta. Tärkeintä on kuitenkin liikkua säännöllisesti, monipuolisesti ja niin, että se on ennen kaikkea kivaa ja nautinnollista. Monipuolisuus tarkoittaa sitä, että kehitetään tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä liikehallintaa. Ikääntyville suositeltavia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, hiihto, voimistelu, vesijumpat, tanssi, erilaiset seniorikuntojumpat sekä kuntosaliharjoittelu. Usein myös arkeen voi sisältyä mieluisia hyötyliikunnan muotoja, kuten marjastus ja puutarhatyöt.

UKK:n Instituutti on laatinut tutkimustietoon pohjautuvat liikkumisen suositukset, jotka auttavat ihmisiä ymmärtämään, miten tulisi liikkua. 2019 julkaistut uudet liikkumisen suositukset korostavat kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä myös uni, arkiaktiivisuus ja paikallaanolon tauottaminen on nyt lisätty suosituksiin mukaan. Vaikka pienikin lisäys jossakin näiden suosituksien osa-alueessa puhumattakaan näiden suosituksien mukainen liikkuminen lisää positiivisia terveysvaikutuksia, jotka näkyvät ihmisen arjen toiminnoissa hyvänä toimintakykynä ja hyvinvointina.

Lähteet

Husu, P., Sievänen, H., Tokola, K., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Mänttäri, A. & Vasankari, T. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30.

Liikunta. Käypä hoito -suositus. 2016

Liikkumisen suositukset. UKK-instituutti. 2019