Terveenä ja aktiivisena eläkkeelle – panostaminen kannattaa aloittaa ajoissa

Mikaela von Bonsdorff, gerontologian ja kansanterveyden apulaisprofessori, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Eläkkeelle jäämisikä on vähitellen kääntynyt nousuun Suomessa. Vuonna 2020 eläkkeelle siirtymisiän mediaani oli 63,3 vuotta. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikäraja kytketään keskimääräiseen eliniän odotteeseen. Tutkimukset osoittavat, että eläkkeelle siirtymisen ja terveyden väliseen yhteyteen vaikuttavat vahvasti henkilön erilaiset resurssit. Näitä resursseja ovat mm. fyysinen kunto, terveys, kognitiiviset resurssit, sosiaalinen pääoma sekä taloudellinen tilanne. Näistä resursseista fyysiseen kuntoon voi jokainen vaikuttaa, liikuntaa on mahdollista harrastaa monessa muodossa ja monella tavalla! Liikkuminen sen monessa muodossa edistää paitsi fyysistä myös psyykkistä terveyttä.

Nykyisten elinajan odotteiden valossa on todennäköistä, että eläkkeellä vietetään useita vuosikymmeniä. Eläkeiän aikaiseen terveyteen ja toimintakykyyn panostaminen on tärkeää aloittaa varhaisessa vaiheessa. Tutkimusnäyttöä löytyy runsaasti siitä että, hyvä fyysinen kunto, riittävä uni ja palautuminen sekä terveellinen ruokavalio ovat asioita, jotka edistävät terveyttä läpi elämän. Toisaalta on hyvä muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa – uusi liikuntaharrastus voi viedä mennessään sellaisenkin, jolla ei ole liikuntataustaa aiemmasta. Tärkeää on löytää itselleen mieluisia liikuntalajeja, jotta niitä tulee harrastettua. Eläkkeelle siirtyminen saattaa mahdollistaa aiemman harrastuksen jatkamisen, kun aikaa vapautuu työn parista. Eläkeaika tarjoaa myös mahdollisuuden viettää enemmän aikaa lastenlasten harrastusten parissa. Tauolla ollut hiihtoharrastus voi olla hyvä herättää henkiin samalla kun vie lastenlapsia hiihtourille harjoittelemaan.

UKK instituutin yli 65-vuotiaiden liikuntasuosituksissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/:

• Lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta tulisi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. 
• Sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa, kun lisää liikkumisen tehoa reippaasta rasittavaksi. Tällöin liikkumisen määrän tulisi olla ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. 
• Kevyttä liikuskelua tulisi kuulua päivään mahdollisimman usein. 

Hyvä fyysinen kunto ja tasapaino ovat tärkeitä tekijöitä arjesta selviytymisen ja esimerkiksi kaatumisten ehkäisyn kannalta. Suosituksissa korostuu liikkumisen monipuolisuus. Arki- ja höytyliikuntaa ei pidä unohtaa, ne ovat hyvä keino kasvattaa fyysistä kuntoa ja usein ovat myös tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Esimerkiksi sienestäminen tai puutarhanhoito ovat oivallinen tapa viettää aktiivista aikaa ulkona. Osa eläkkeelle siirtyvistä henkilöistä jatkaa työn tekemistä jossain muodossa. Osa-aikainen työ tai konsultointi- tai asiantuntijatehtävät tarjoavat mahdollisuuden aktiiviseen tekemiseen.

Eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa muutosta monella elämänalalla. Yhtäkkiä ei tarvitsekaan herätä tiettyyn aikaan aamulla ja samalla huomaa, että aikataulu on muutenkin vapaampi. Toisaalta osalla senioreista eläkeaika on kiireistä – esimerkiksi lastenlasten hoitaminen, vapaaehtoistyö tai itseään kiinnostavat tehtävät valtaavat helposti kalenterin. Ihminen on tapojensa orja – on tärkeää kehittää terveyttä edistäviä rutiineja ennen eläköitymistä. Työpaikkaporukoiden liikuntaryhmissä tai pelijoukkueissa voi usein jatkaa eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin. Yhdistystoiminta voi olla myös hyvä tapa pysyä aktiivisena ja kasvattaa sosiaalista verkostoa eläkeiässä.