Oma hyvinvointi on resurssi, josta kannattaa pitää huolta eläkkeellä
”Olla onnellinen”, sitä toivoo eläkkeelläkin oleva. Että voi viettää pitkän elämän sekä nauttia työuran jälkeen jäävästä ajasta oman itsensä, ystävien ja harrastusten parissa.
Teksti: Finanssialan johtava asiantuntija Päivi Luna.
Taloudellisen tulevaisuuden suunnittelu on tärkeää erityisesti silloin, kun tietää tai tuntee resursseissa olevan niukkuutta. Omat tuntemukset, subjektiiviset toiveet ja riittävyyden tunne ovat tärkeitä hyvänolon mittareita. Omanarvon tunto ja identiteetti luovat myös eläkkeellä ollessa käsityksen siitä, kuka olen, kun työ ei enää ole määrittämässä sitä. Toisaalta yhä useampi eläkeläinen miettii, olisiko sittenkin vielä hyvä olla mukana työelämässä. Tärkeää on se, että saa viettää oman näköistä elämää myös eläkeiässä.
Eläkkeelle siirtymiseen ja ikääntymisen tuomiin muutoksiin osataankin yleensä varautua jo hyvissä ajoin. Tiedetään, että pitkä työura kasvattaa omaa eläkekertymää, säästöt ja sijoitukset täydentävät sitä eläkevakuutuksen ohella. Monille suomalaisille oma velaton asunto on ollut keskeinen varautumiskeino jo pitkään. Myös velkojen poismaksuun on kannustettu yleisesti.
Mistä hyvä elämä ja toimeentulo koostuu eläkeiässä?
Pitkä elämä ja eläkeaika on erinomainen asia. Samalla se on myös aikaa, jolloin kyky ansiotyöhön vääjäämättä heikentyy. Toimeentulon kannalta elämänvaiheeseen liittyy myös riski pärjäämisestä, hoivantarpeesta ja terveyden heikkenemisestä. Iän myötä yhä useampi joutuu tilanteeseen, jossa säästöjä ja sijoituksia aletaan purkaa ulkopuoliseen apuun ja palveluihin.
Finanssiala ry:n teettämän Vakuutustutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista kokee eläköitymisen uhkaavan taloudellista hyvinvointiaan. Yhtä suuri osa arvioi, että leskeksi jääminen on riski omalle taloudelle. Suurin talouteen liittyvä pelonaihe on pitkäaikainen sairaus, jonka 40 prosenttia vastaajista kokee uhaksi. Yli kolmannes pitää myös vastuuta lähiomaisen hoivasta taloudellisena riskinä.
Eläkkeelle jääminen merkitsee usein tulotason ja sen myötä kulutusmahdollisuuksien laskua. Moniin tilanteisiin voi kuitenkin varautua ennakolta. Omasta taloustilanteesta ja varallisuudesta kannattaa olla selvillä hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jääntiä. Eläkeajan toimeentulon suunnittelu ja sen hallinta ovat hyvä perusta muulle elämänhallinnalle.
Taloudenhallinnan suunnitelma ja budjetti ovat tärkeitä työkaluja tulevaisuuteen varautumisessa. Omia toiveita, tarpeita ja resursseja on hyvä pohtia etukäteen. Jos esimerkiksi asunto- tai muita lainoja on vielä eläkkeelle jäätäessä maksamatta, saattaa se supistaa mahdollisuutta varautua uusiin tarpeisiin. Velkojen hoidosta eläkeajalla onkin hyvä tehdä suunnitelma etukäteen, jottei tule yllätyksiä.
Taloudellisen perustan luovat työeläke sekä oma varallisuus ja säästöt
Työuran jälkeen perustoimeentulon turvaa eläke, joka on kertynyt elämän aikana tehdystä työstä. Turvaa saa myös perheenjäsenen kuoleman varalle. Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä saavat ne, joilla on pieni eläke tai lyhyeksi jäänyt työura.
Säästöt ja varallisuus sekä oikein mitoitettu vakuutus täydentävät turvaa. Vakuutukset riskin hallintavälineenä antavat mielenrauhaa yllättävien tapahtumien varalta. Vahinkojen sattuessa ne antavat myös taloudellista ja konkreettista apua.
Eläketurvan täydentäminen onnistuu muun muassa eläkevakuutuksen ja muiden säästö- ja sijoitustuotteiden avulla. Tutkimusten mukaan 62 prosenttia suomalaisista säästää ja sijoittaa, osa eläkeläisistäkin edelleen. Rahastosäästäminen on pankkitalletusten jälkeen suosituinta ja pörssiosakkeisiin sijoittaminen neljänneksi suosituinta.
Varallisuutta voi tarvittaessa hyödyntää eläkkeen täydentämiseen. Käänteinen asuntolaina voi niin ikään olla hyvä mahdollisuus kasvukeskusalueilla, etenkin pääkaupunkiseudulla.
Mitkä asiat ovat omalla vastuulla ja miten ne hoidetaan mahdollisimman hyvin?
On hyvä olla perillä siitä, miten omat säästöt, sijoitukset, asunto, kesämökki, metsävarallisuus ja muu omaisuus ovat tarvittaessa hyödynnettävissä. Monelle suomalaiselle oma maksettu asunto on se keskeisin varallisuuserä.
Eläkkeellä olevien kotitalouksien asuntovarallisuus on usein varsin suuri suhteessa muuhun varallisuuteen ja käytettävissä oleviin tuloihin. Siksi oman asunnon arvo ja sen muutokset on tärkeää tietää. Myös asuntovarallisuuden arvosta huolehtiminen on tärkeä asia.
Eläkeiässä moni voi alkaa miettiä kesämökin tai metsäpalstan tarpeellisuutta. Voisiko kertynyttä omaisuutta ja varallisuutta hyödyntää paremmin? Sopisiko omaan elämäntilanteeseen paremmin toisenlainen asunto tai kasvaako palveluiden ja hoivan tarve?
Oma asuminen kannattaa suunnitella ennakoivasti. Millaisia asuntoon liittyviä muutostarpeita ja mahdollisia kustannuksia on tulossa seuraavan 5 - 10 vuoden aikana. Muun muassa esteettömyys ja tarpeellisten palveluiden sijainti, ovat tärkeitä asioita, kun ikää kertyy.
Terveys ja toimintakyky luovat pohjan, työntekokin on mahdollista
Tuoreen työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksen mukaan 70 prosenttia juuri eläkkeelle siirtyneistä kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Niitä kannattaakin vaalia, sillä aiempaa pidempi elämä ei automaattisesti tarkoita lisää toimintakykyisiä vuosia vaan edellyttää toimia hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Kun tuntemukset ovat hyvät ja jaksamista riittää, moni eläkeläinen ajattelee, että voisi olla mukava tehdä töitä, joko eläkkeen lomassa tai sitoutuneemminkin. Työ toisi mielenvirkeyttä ja samalla tulisi kartuttaneeksi omaa taloudellista puskuria myöhempiin eläkevuosiin.
"Eläkkeelle siirtymiseen ja ikääntymisen tuomiin muutoksiin osataankin yleensä varautua jo hyvissä ajoin."