Kansainvälinen senioritanssi – fiksu tapa jarruttaa vanhenemista
Eläkkeelle jäädessäni 94-vuotias isäni kiteytti minulle elämänohjeen: ’Viisikymmenvuotiaana ihminen katsoo taaksepäin ja pohtii mitä on tullut tehneeksi. Eläkkeelle jäävän on syytä katsoa eteenpäin ja miettiä, mitä vielä haluaa tehdä. Voidakseen toteuttaa toiveensa, pitää vaalia terveyttä ja toimintakykyä.
Teksti: Elina Karvinen, Ttl, LitM, Ikäihmisten liikunnan erityisasiantuntija. Kuva: Ossi Gustafsson.
Uusi liikuntaharrastus innostaa eläkkeellä
Eläkkeelle siirtyminen on suuri murros. Työ on voinut olla innostavaa, ja se on täyttänyt suuren osan ajasta. Kuinka helpottaa siirtymää ja löytää uusia ystäväverkostoja? Tutkimusten mukaan eläkkeelle siirtyminen on oiva hetki tarkastella elintapojaan ja tehdä omaa hyvinvointia palvelevia muutoksia. Kiinnostava liikuntaharrastus on tärkeä voimanlähde tuleville vuosille. Kansainvälinen senioritanssi on varsinainen terveyspaketti ja mielen keventäjä. Se tarjoaa myös iloista seuraa. Innokkaille toimijoille se avaa valtakunnallisen kehittämisareenan, jossa voi hyödyntää osaamistaan ja luovuuttaan. Kiinnostaako?
Kansainvälinen senioritanssi rantautui Suomeen 1970 -luvun lopulla Saksasta. Sen vetovoimaisuus innosti tulenliekin lailla senioriliikunnan pioneereja. Ikäinstituutti otti vastuulleen suomenkielisen ohjaajakoulutuksen, ja Finlands Seniordansbund ry perustettiin ruotsinkielistä ohjaajakoulutusta varten. Mallia koulutukseen saatiin Saksasta ja tanssiaineistoja kerättiin eri Euroopan maista, joissa senioritanssi oli jo saavuttanut jalansijan. Sitä mukaa kun ohjaajia koulutettiin, myös tanssiryhmät käynnistyivät. Kasvavan harrastajajoukon ja ohjaajien tueksi perustettiin Suomen Kansainvälisen Senioritanssin Liitto ry.
Mikä ihmeen senioritanssi?
Kansainvälinen senioritanssi on itsenäinen liikuntamuoto, joka koostuu seuratanssin tyyppisistä rennoista ja sosiaalisista tansseista. Musiikki on innostava elementti; tanssikoreografioita on tehty suosikkikappaleisiin vaihdellen valssista tangoon ja humpasta latinalaisiin rytmeihin tai diskoiluun. Myös kansanmusiikkeja käytetään. Musiikit on valittu paitsi innostamaan myös tukemaan tanssien oppimista.
Tansseja on satoja ja niiden vaikeustaso vaihtelee helpoista vaativiin. Koulutettu ohjaaja valitsee ryhmälleen sopivat tanssit, ja aiempia taitoja ei tarvita. Senioritansseja tanssitaan yhdessä piirissä, paripiirissä, eri muodostelmissa tai yksin seisten, jopa istuen. Senioritanssiin osallistutaan ilman etukäteen sovittua paria, sillä aloituspari löytyy aina ja pari vaihtuu monta kertaa. Mies- ja naisrooli ei ole merkitsevä, joten naisetkin voivat tanssia yhdessä. Sosiaalisen luonteensa vuoksi senioritanssissa syntyy tiiviitä ystäväryhmiä, jotka tarjoavat toisilleen monenlaisia verkostoja ja tukea arkeen.
Aivotreeniä, kävelyvarmuutta ja hyvää mieltä
Liikunta hidastaa vanhenemista, ehkäisee ja hoitaa sairauksia sekä säilyttää toiminta- ja liikkumiskykyä. Se on luonnonmukainen ja tehokas tapa tukea hyvinvointia eikä sen merkitystä voi vanhuudessa liiaksi korostaa. Ikäihmisiä koskevat liikuntasuositukset (WHO 2020) painottavat monipuolista yhdistelmäharjoittelua, johon sisältyy koordinaatio- ja tasapainoharjoittelua kolme kertaa viikossa. Kestävyyttä vahvistavaa liikuntaa, jossa syke nousee, suositellaan kohtuutehoisena 2,5 - 5 tuntia tai raskastehoisena 1,5 - 2,5 tuntia viikossa. Tehotasoja voi myös yhdistää. Lihasvoimaa tulisi harjoittaa kaksi kertaa viikossa. Tärkeintä on liikkumattomuuden välttäminen.
Senioritanssi on terveysliikuntasuositusten näkökulmasta oivallinen valinta. Se nostaa sopivasti sykettä täyttäen kestävyysharjoittelun kriteerin ja huoltaen hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä sydäntä. Tanssissa toteutuva askeltaminen ja erilaiset askelsarjat parantavat kävelykykyä, käännökset ja pyörähdykset edistävät koordinaatiota ja tasapainoa. Tanssia harrastamalla kävelykyky ja taito pysyä pystyssä paranevat. Askel kevenee ja ryhti säilyy hyvänä.
Senioritanssissa harjoitellaan uusia tansseja, myös tuttuja kerraten. Tämä piirre tekee senioritanssista ylivoimaisen liikuntamuodon aivoterveyden näkökulmasta. Uusien tanssien opettelu, rytmisesti monipuoliset askelsarjat, liikkeiden hitauden ja nopeuden vaihtelut sekä koreografioiden noudattaminen vahvistaa juuri niitä aivojen alueita, joita tarvitaan muistamisessa ja älyllisissä suorituksissa. Kun musiikin itsessäänkin tiedetään ehkäisevän muistisairauksia, ei ole ihme, että tanssin sanotaan olevan paras tapa ehkäistä dementiaa. Kun kaikki tapahtuu vielä hyvässä seurassa ja lämpimässä ilmapiirissä, terveyden hyödyt moninkertaistuvat.
Kuva: Taru Tanskanen.
Elinikäisen oppimisen mahdollisuus
Uusien tanssien myötä mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Erityisen hienon sysäyksen oppimiselleen saa hankkiutumalla senioritanssin ohjaajakoulutukseen. Ohjaajina toimivat niin ammattilaistaustaiset ikäihmiset kuin vertaisetkin. Vertaisohjaajat ovat ohjaajien enemmistö, joten ’rohkeasti vain seniori!’. Koulutukseen voi osallistua myös ystävän kanssa, jolloin oppimisprosessista tulee hauska tiimityö.
Kolmiportaisen koulutuksen käynyt ohjaaja voi toimia kouluttajana sekä ilmoittautua maakuntansa kehittäjäverkostoon. Edistämällä tanssiliikuntaa vapaaehtoistoimijat tekevät merkittävää terveyden edistämistyötä vanhenevan väestön hyväksi ja luovat uutta kuvaa vanhuudesta. Koulutustietoa on tarjolla sivuilla ikainstituutti.fi, senioritanssi.fi ja seniordans.fi. Opettelemalla tansseja ohjatakseen muita saa aivoilleen varsinaisen terveyskylvyn!
Kansainvälistä meininkiä
Kansainvälinen senioritanssi toteutuu 16 maan verkostotyönä, jota ryydittävät kansainväliset senioritanssikongressit eri maissa kolmen vuoden välein. Myös pohjoismaat järjestävät tanssiviikon joka kolmas vuosi. Osallistujat valitaan maakohtaisten kiintiöiden perusteella senioritanssin kouluttajista, sillä kongresseja varten tuotetaan uusi tanssiaineisto opeteltavaksi ja edelleen jaettavaksi ohjaajille. ’Tanssivat kongressit’, kielten iloinen sekamelska, yhteinen ’tanssin kieli’ ja riemukas kulttuurivaihto: tätä kansainvälinen senioritanssiverkosto tarjoaa. Tervetuloa mukaan!