Erityisasiantuntija Hanna Falk: Vapaaehtoistoiminta uudessa elämänvaiheessa

Siirtyminen työelämästä uuteen elämänvaiheeseen eläkkeelle on monelle odotettu siirtymä. Positiivisiinkin elämänmuutoksiin liittyy vähintään asettautumista ja sopeutumista uuteen tilanteeseen, usein myös hämmennystä ja yksinäisyyden kokemustakin. Kun elämäntilanne muuttuu työelämästä eläkkeelle, muuttuvat myös osallisuuden ja osallistumisen areenat. Työelämässä on automaattisesti osallinen työstä, työyhteisöstä, organisaatiosta ja yhteiskunnasta, mutta tämän jäädessä pois osallisuuden ja yhteisyyden mahdollisuuksia täytyy miettiä uudelleen. Voidakseen hyvin ihminen kuitenkin tarvitsee mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja käyttää omia kykyjään, kokemusta siitä, että häntä arvostetaan, kokemusta yhteisöön kuulumisesta ja omien arvojen ja ajatusten jakamisesta. Vaikka olisi sosiaalisia verkostoja, työelämästä poisjääminen voi jättää aukon näihin tarpeisiin ja yksinäisyyden kokemus voi olla uusikin tuttavuus. Moni seniori-ikäinen onkin lähtenyt eläkkeellä mukaan vapaaehtoistoimintaan. HelsinkiMission aktiivisista vapaaehtoisista peräti 35 % on yli 62- vuotiaita.

Mitä vapaaehtoistoiminta on?

Löyhimmillään vapaaehtoistoimintana voidaan pitää kaikkea sellaista toimintaa, jota tehdään ilman korvausta vapaasta tahdosta. Tarkemmin määriteltynä se voidaan nähdä toiminnaksi, joka näiden lisäksi on jonkin tahon organisoimaa ja josta tuleva hyöty kohdentuu perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle. Näin arkinen auttaminen, esimerkiksi naapurille tarjottu lastenhoitoapu, jää tämän vapaaehtoistoiminnan määritelmän ulkopuolelle. Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua esimerkiksi vanhempaintoimikunnissa, urheiluseuroissa, ympäristöön liittyvässä toiminnassa sekä erilaisissa ihmisiä yhteen tuovissa toiminnoissa. Vapaaehtoisena ihminen voi toimia tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin tai hyödyntää jotain erityisosaamistaan. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja perustuu vapaaseen tahtoon ja valintaan. Vapaaehtoisella on oikeus tukeen tehtävässään.

Vapaaehtoistoiminnalla tehdään hyvää

Vapaaehtoistoiminta tuo monelle mieleen ensimmäiseksi toisen ihmisen tai toisten ihmisten auttamisen. Monesti myös ajatellaan, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisen ei tarvitse tai jopa ei pidä tuottaa sen tekijälle hyötyjä, ainoastaan sen vastaanottajille, yhteisölle, yhteiskunnalle tai asialle, jota sillä pyritään edistämään.

Se, mitä vapaaehtoistoiminnalla voidaan saada aikaan kohderyhmien elämässä, onkin merkittävää. Vapaaehtoisten kohtaamiset vähentävät tutkitusti vastaanottavan osapuolen yksinäisyyden kokemusta, parantavat mielialaa, vahvistavat toimintakykyä, itsetuntoa ja osallisuuden kokemusta sekä laajentavat elämänpiiriä. HelsinkiMission ammatillisesti koordinoidun vapaaehtoistoiminnan ja toiminnan sydämen, satojen vapaaehtoisten kohtaamisten kautta lapsiperheiden vanhemmat ovat saaneet apukäsiä ja juttelukumppania arkeen, nuoret keskustelu- ja harrastusseuraa ja seniorit kanssakulkijaa ja monenlaista käytännönapua arkeen. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa ihmisiä, yhteisöjä ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

Vapaaehtoistoiminta tekee hyvää myös tekijälle

Vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan tuota hyvää vain sen kohteille. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on tutkitusti merkittäviä hyvinvointivaikutuksia myös itse vapaaehtoistyöntekijöille. Erityisen suureen rooliin nämä hyvinvointivaikutukset nousevat ihmisen ikääntyessä, työelämästä pois jäämisen jälkeen. Vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden seniori-ikäisten hyvinvointia ja terveyttä on tutkittu laajasti ja selvää on, että osallistuminen toimintaan tukee terveyttä ja toimintakykyä monella tavalla. Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat kokevat elämänlaatunsa ja terveytensä paremmaksi kuin ne, jotka eivät siihen ole osallistuneet. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen vahvistaa itsetuntoa ja toimintakykyä, vähentää yksinäisyyttä sekä ehkäisee masennusta ja toimintakyvyn laskua

Vertaisuutta, ihmisten kohtaamista ja yhteisöllisyyttä

Vapaaehtoistoimintaan osallistuessaan ei kohtaa vain mahdollista avun kohdetta, vaan liittyy vapaaehtoisten joukkoon, jonka suuri merkitys on uusien sosiaalisten kontaktien luominen ja vertaisten kohtaaminen. Esimerkiksi HelsinkiMission Albertin olohuoneen yhteisöllisessä vapaaehtoistoiminnassa toisiaan kohtaavat päivittäin seniori-ikäiset vapaaehtoiset sekä pienet lapset vanhempineen. Olohuoneen arjesta rikasta tekee sen monipuolisuus: kohtaamiset ovat sekä sukupolvien välisiä että tärkeitä vertaisten keskusteluja. Vapaaehtoisten välistä yhteisöllisyyttä tuetaan myös järjestämällä yhteisiä virkistystilaisuuksia, keskusteluryhmiä ja työnohjausta.

HelsinkiMission vapaaehtoisista yli 70 % kokee uunituoreen kyselyn mukaan oman hyvinvointinsa parantuneen. Yli 90 % tuntee itsensä merkitykselliseksi ja yli 70 % kokee kuuluvansa yhteisöön. Yli 80 % pitää sitä tärkeänä osana elämäänsä. Lähes 90 % motivoituu siitä, että saa hyödyntää omia tietoja ja taitoja, 80 % haluaa vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan ja motivoituu toiminnan yhteisöllisyydestä. Kyselyyn vastanneista 55 % oli yli 62- vuotiaita.

Iloa ja vahvoja yhteisöjä

Lopuksi on tärkeää todeta, että laajemmalla tasolla vapaaehtoistoiminnan anti on vahvemmat yhteisöt ja kasvava sosiaalinen pääoma. Vapaaehtoistoiminnan vaikutusten ytimessä on ihmisten omien voimavarojen ja kyvykkyyksien tukeminen. Vapaaehtoistoiminnan hyvä myös tutkitusti leviää laajemmalle kuin sen tekijän ja vastaanottajan välittömään läheisyyteen. Kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan, tietoisuus sen tuomasta hyvästä leviää myös siihen yhteisöön, jossa hän elää, motivoi lähtemään mukaan ja kasvattaa luottamusta ihmisten väliseen hyvään. Vapaaehtoistoiminta ei myöskään lukitse ihmisiä auttajan ja autettavan rooleihin. Päinvastoin voit olla samaan aikaan sekä tekijä yhtäällä että avun saaja toisaalla. Tästä kertoo hyvin erään HelsinkiMission vapaaehtoisen viesti keskeltä arkeaan Uuden Lastensairaalan vapaaehtoisena:

”Kun ohjasin vanhemman sairaalassa oikeaan paikkaan, hän kysyi lähtiessään, miten voisi hakea tähän vapaaehtoistyöhön, jota teen.”

Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua laajasti eri organisaatioissa ja erilaisissa tehtävissä, ympäri Suomen. Kokeilemalla jokainen löytää varmasti itselleen mielekkään ja oman näköisen toiminnan. Mukaan kannattaa lähteä rohkeasti jo eläkeajan alussa.

Lämpimästi tervetuloa mukaan vapaaehtoistoiminnan laajaan kirjoon! Sinua tarvitaan!