Suomalaisella sisulla
Lukuisten ministeripestien ja varsinkin sisäminiterinä olon perusteella kansanedustaja Paula Risikko sanoo osaavansa lukea rivien välistä tilannekuvan Ukrainan sodasta.
Se on hänen mukaansa erittäin vakava eikä siitä täysin ennalleen palata koskaan, ei Suomen eikä koko Euroopan osalta. Ainoa hyvä asia on se, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhdistänyt Eurooppaa. Kysymys on vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisesta.
Suomi on rankattu onnelliseksi ja turvalliseksi maaksi, mutta lintukodossa ei Risikon mukaan ole oltu enää aikoihin. Jo terrorismi ja pandemia ovat koetelleet kriisinkestävyyttä, mutta sodan uhka on aivan toinen asia.
Runsaat 1300 kilometriä pitkä valtionraja Venäjän kanssa on suomalaisten takaraivossa, vaikka yhteydenpito on ollut viime aikoihin asti mutkattoman tuntuista.
– Sodan veteraanit ja invalidit ovat taistelleet meille itsenäisen maan ja meidän tehtävä on puolustaa sitä kaikin, mutta harkituin keinoin, sanoo Risikko.
Kahden vuoden takainen pandemian isku oli myrskyvaroitus, jolloin vessapaperit ja jauhot hupenivat hyllyiltä. Silloin kysyttiin sama kysymys kuin nyt: ollaanko varautuneita?
– Osittain kyllä ja osittain ei, sanoo Risikko.
Kun uhka on päällä, arjen tavallisuudet luovat hänen mukaansa turvallisuutta.
Ihmiset ovat nyt huolissaan ja se näkyy muun muassa yhteydenottoina Naisten Valmiusliittoon, minkä puheenjohtajana Paula Risikko toimii.
Takaraivossa varautuminen
Tällä hetkellä Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitusten joillekin kursseille on noin 500 naisen jono. Hätä on suuri ja ihmiset hakevat Risikon mukaan turvallisuus- ja varautumistaitoja kriisitilanteisiin.
Tilanne Ruotsissa on samankaltainen, Hemvärnetin kursseille on hakeutunut ennätysmäärä vapaaehtoisia. Nyt hakijoita on noin 4 000, kun tavallisesti alle sata kuukaudessa. Ruotsi ajoi asevelvollisuuden alas, mutta on nyt kuromassa vajetta umpeen.
Naisten Valmiusliitto on perustettu neljännesvuosisata sitten ja sillä on kymmenen maanpuolustusta ja vapaaehtoista turvallisuutta vaalivaa järjestöä. Näiden kautta jäseniä on noin 100 000.
– Toiminta ei ole sotilaallista, vaikka mukana on maanpuolustusjärjestöjä. Näkökulmana on kokonaisturvallisuus, sanoo Risikko.
Naisten Valmiusliitto on käynnistänyt pikaisella aikataululla webinaareja muun muassa 72 tunnin varautumissuosituksesta, väestönsuojelusta, henkisestä kriisinkestokyvystä, medialukutaidosta ja informaatiovaikuttamisesta. Kursseille osallistuminen on avoin kaikille.
Kun varautuminen on siirtynyt takaraivosta iholle, Risikko on ajamassa turvallisuuskoulutettujen rekisteriä. Poikkeusoloissa olisi tärkeää saada kiinni koulutetut ja osaavat ihmiset. Rekisteri tarvitsee vielä lakiin muutoksen.
Maanpuolustustahto on Risikon mukaan hyvällä tolalla ja viranomaiset, Suojelupoliisi ja puolustusvoimat ovat valppaina seuraten tilannetta.
Teksti Riitta Ekholm
Kuva Kokoomus