Pisimmälle edenneet koronarokotteet tehoavat myös ikääntyneisiin

Teksti: Tiina Saari

Vaikka rokotukset aloitettaisiin vuoden alussa, tavallinen arki ei voi vielä alkaa. Alustavien tietojen mukaan pisimmälle edenneet koronarokotteet tehoavat myös ikäihmisiin.

– Rohkaiseva tieto on, että Britannia on jo päättänyt ottaa rokotteen käyttöön – myös iäkkäille, kertoo Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltola.

Yhden ihmisen rokottamiseen tarvitaan kaksi annosta rokotetta. Britannia on ensimmäisenä maana antanut Pfizerin rokotteelle jo erityiskäyttöluvan.

Yhdysvaltalainen Pfizer ja sen saksalainen kumppani Biontech ilmoittivat marraskuussa, että niiden kehittämä rokote antoi testeissä 95-prosenttisen suojan COVID-19-tautia vastaan. Yhtiöiden mukaan rokotteella ei ole havaittu testeissä merkittäviä haittavaikutuksia.

Myös 65–85-vuotiailla rokotteen teho on yhtiöiden mukaan yli 94-prosenttinen.

– Rokotteiden suhteen tilanne näyttää kehittyvän hyvin. Uskon, että iäkkäiden rokotuksiin päästään melko pian, Peltola arvioi.

Hänen mukaansa Euroopan lääkevirasto EMA on luvannut tehdä päätöksen Pfizerin valmistaman rokotteen myyntiluvasta 29.12.2020 mennessä. EMA on aloittanut nopeutetun myyntilupa-arvion jo neljän rokotteen osalta.

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että Pfizer on testannut rokotetta 65–85-vuotiaiden ryhmällä. Lääkeyhtiö on aloittanut tutkimukset myös 12–15-vuotiaiden nuorten ikäryhmällä.

Lisäksi Modernan rokotteella on yhtä hyviä tuloksia. AstraZenecan koronarokotteen keskimääräinen teho puolestaan oli 70 prosenttia.

– Joskin teho oli 90 prosenttia, kun kahden annoksen sarja aloitettiin puolitetulla annoksella, Nohynek lisää.

Rokottamisjärjestys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kerrottiin joulukuun tiedotustilaisuudessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rokotetaan tammikuussa. Sen jälkeen aloitetaan ikääntyneiden sekä riskiryhmien rokotukset.

Suomen rokottamisjärjestyksessä huomioidaan vakavan taudin ja kuoleman riski, joka on suuri iäkkäillä ja perussairauksia sairastavilla. Terveydenhuollon työntekijöiden rokotuksilla suojataan heitä itseään ja varmistetaan terveydenhuollon toimintakyky.

Peltola sanoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jälkeen rokotettavien ihmisten tarkasta rokotusjärjestyksestä päätetään myöhemmin.

Kun viranomaiset ovat saaneet myyntiluvat annettua, Suomi on valmis aloittamaan rokotukset. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön rokotestrategian.

Pfizerin ja Biontechin rokotteen säilyttäminen ja itse rokottaminen vaativat tarkan suunnitelman.

Maailman terveysjärjestön ja EU-komission jäsenmailleen lähettämien neuvojen mukaisesti iäkkäiden tulee olla ensimmäisten rokotettavien joukossa.

Kilpailu koronarokotteista on käynyt kuumana, ja se on tuonut valonpilkahduksia talven pimeyteen.

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina on toivonut, että ikäihmisiin varmasti tehoava ja turvallinen koronarokotus saataisiin valmiiksi mahdollisimman pian.

– Riskin pieneneminen hyödyttää sekä ikäihmisiä itseään että yhteiskuntaa.

Riittävä teho

Vielä marraskuun alussa ei ollut varmaa tietoa siitä, kuinka rokotus tehoaa ikäihmisiin. Ylilääkäri Nohynek kertoi, että usea kehitteillä oleva rokoteaihio on synnyttänyt vasta-aineita myös ikäihmisissä.

– Emme tienneet vielä, mitkä vasta-aineet ovat suojan kannalta avainasemassa ja kuinka suuri tuo vasta-aineiden määrä pitää olla, jotta se riittää suojaamaan koronaviruksen aiheuttamalta taudilta, Nohynek kertoi marraskuun alussa.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on aiemmin suositellut Suomeen kolmen eri rokotteen hankkimista: adenovirusvektorirokotetta, mRNA-rokotetta sekä rokotetta, joka sisältää immuunivastetta tehostavan adjuvantin. Rokotteissa on käytetty seitsemää eri tekniikkaa.

Peltolan mukaan on ollut epävarmaa, kuinka paljon rokotteita saadaan maiden käyttöön aluksi. EU:lla on kuitenkin sopimuksia useista rokotteista – eli Suomi ei ole vain yhden rokotteen varassa.

– On ajateltu, että erityisesti ikääntyneet tarvitsisivat rokotteeseen tehosteaineen, Nohynek sanoi.

– Kun elimistö vanhenee, myös immuunijärjestelmä vanhenee. Iäkkään ihmisen elimistö ei välttämättä muodosta riittävästi suojaavia vasta-aineita. Rokotteen pitää olla ikäihmisillä riittävän tehokas, jotta voimme ajatella heidän olevan turvassa.

Haittavaikutukset rokotteista tulevat yleensä nuorille ihmisille.

– Haittareaktiot ovat ikäihmisillä usein lievempiä kuin nuorilla, Nohynek sanoo.

– Nyt tiedetään, että uudet rokotteet aiheuttavat myös iäkkäille ohimeneviä reaktioita: pistospaikan kipua, väsymyksen tunnetta, lihas- ja päänsärkyä. Niitä voidaan hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä.

Haitat ovat kuitenkin lieviä verrattuna siihen, mitä koronatauti voi saada aikaan iäkkäillä.

– Heidän keskuudessaan kuoleman ja vakavan sairauden riski on huomattava. Korkea ikä on suurin yksittäinen vakavan koronataudin riskitekijä.

Ikäihmiselle suositellaan

Rokotteen ottaminen on puhututtanut senioreita senioriliiton Facebook-sivun keskusteluissa.

Helsingin Sanomien joulukuun alussa tekemän gallupin mukaan kaikkiaan 56 prosenttia suomalaisista on valmis ottamaan koronavirusrokotteen, jos se on ensi vuoden alussa mahdollista.

Runsas viidesosa eli 22 prosenttia suomalaisista ei sitä ottaisi. Yhtä suuri osa ei vielä osaa sanoa.

Helsingin Sanomat kertoo, että yli 80 prosenttia 70 vuotta täyttäneistä ilmoittaa olevansa valmis rokotukseen. Vain neljä prosenttia heistä ei sitä halua.

Lehden gallupin mukaan nuoremmissa ikäryhmissä kiinnostus laimenee huomattavasti. Heikointa rokotusvalmius on 31–39-vuotiailla, joista 39 prosenttia haluaisi nyt rokotuksen.

Alle 30-vuotiaissa on eniten niitä, jotka jo nyt sanovat, etteivät ole valmiita ottamaan rokotetta. Heistä 37 prosenttia ei halua rokotetta.

Nohynek kannustaa ikäihmisiä ottamaan rokotuksen heti, kun sitä heille suositellaan.

Tulevaa rokotetta tai rokotteita käytetään niissä ikäryhmissä, joille Euroopan lääkeviranomaiset ovat rokotteen käyttöaiheen hyväksyneet. Rokotteen hyväksymisen edellytys on, että sen tehosta ja turvallisuudesta on riittävästi tietoa.

– Saavutettava hyöty on hyväksyttävässä suhteessa mahdollisiin haittoihin, Nohynek täydentää.

 

Julkaistu 8.12.2020