Kalervo Kummola arvostaa omaishoitoa ja toivoo: "Hoivakoteja, joissa vanhukset viihtyvät, tarvittaisiin lisää"

– Jos ihminen tekee paljon, myös epäonnistumisia tulee. Urani ei ole ollut vain yhtä juhlaa, muistelee Kalervo Kummola.

– Uskon, että jokaisen on maksettava omat oppirahansa. Jos päätöksistä kaksi kolmesta menee oikein, onnistumisprosentti on vielä hyvä.

Kun merkonomiksi valmistunut Kummola työskenteli Suomen Unileverin budjettipäällikkönä, hän innostui vapaa-ajallaan valtavasti yhdestä ideasta.

Kummola päätti jättää hyvän työnsä ja ryhtyä tekemään palapelejä jääkiekon maajoukkueesta. Palapeleissä oli tunnettujen pelaajien kuvia.

– Palapelejä oli 300 000, mutta kirjapainossa tuli epäonnistumisia ja myynti alkoi takuilla. Oli käydä huonosti, mutta onneksi pääsimme lopulta omillemme.

Takaisku ei lannistanut vaan vahvisti.

Kummola perusti vuonna 1986 yhdessä televisiotuottaja Jarmo Porolan kanssa tv-tuotantoyhtiö VipVisionin. Hän toimi yhtiön osaomistajana ja toimitusjohtajana.

VipVisionin tunnetuimpia ohjelmia olivat muun muassa Hyvät herrat, Onnenpyörä ja Tenavatähti.

Kummolan mukaan Hyvät herrat -ohjelma sai alkunsa, kun MTV:n ohjelmajohtaja Tauno Äijälä kyseli kotimaisen satiirisen politiikkaohjelman perään.

– Lasse Lehtisen kanssa keksimme yhden ohjelman karonkan aamutunneilla, että fiktion ja faktan sekoittaminen voisi olla poikaa. Sitä kautta ohjelma alkoi muotoutua.

Myös Kummolan Uudessa-Seelannissa asuva veli oli osakkaana VipVisionissa. Hän vinkkasi Kummolalle Japanissa ja Hongkongissa vallitsevasta muotivillityksestä. Sitä veljekset lähtivät yhdessä katsomaan.

Näin Kummola oli tutustunut karaokeen. Hänen bravuureikseen muodostuivat The Beatlesin Yesterday ja All my loving. Kalervo Kummola kertoo, että hänellä on suuri määrä karaokelevyjä jääkiekkoliiton huvilalla Vierumäellä.

– Kun porukalla innostutaan kilpailemaan, helposti aamu tulee vastaan.

VipVision ja levy-yhtiö Warner Music olivat jo tehneet yhteistyötä musiikkiohjelmissa. Yhtiöt saivat yhdessä nopeasti monopoliaseman karaokessa Suomen ravintolamarkkinoilla.

Lisäksi Kummola oli 1990-luvulla mukana perustamassa Neloskanavaa. Sen hän laskee yhdeksi isoksi onnistumisekseen.

Kun Kummola myi myöhemmin tv-sijoituksensa, hänestä tuli taloudellisesti riippumaton.

Putoaminen

Ensimmäisen kerran Kummola pyrki eduskuntaan vuonna 1995. Hän teki valtavasti töitä, mutta joutui pettymään.

– Olin luullut, että eduskuntaan mennään noin vain. Jäin eduskunnasta vähän yli sadalla äänellä. Se otti koville ja harmitti muutaman viikon.

Kun keväällä 1995 tuli Suomen jääkiekon ensimmäinen maailmanmestaruus, epäonni vaaleissa vaipui unholaan.

Neljän vuoden kuluttua Kummola teki erilaisen kampanjan ja töitä entistä enemmän. Maaliskuussa 1999 hänet valittiin kansanedustajaksi.

Kummola koki onnistumiseksi poliittisella urallaan erityisesti sen, että hän nousi ensimmäisen kauden kansanedustajana eduskuntaryhmän puheenjohtajistoon. Tuohon aikaan se oli vielä harvinaista.

Kummola vaikutti kansanedustajana lakiin kaksoiskansalaisuudesta ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennushankkeen aloitukseen.

– Saimme käännettyä päitä ja voimaan päätöksen ydinvoimalan rakentamisesta.

Ministerin pestiä Kummola ei ehtinyt saada.

– Eduskunnasta putoaminen oli yllätys. Jos politiikassa mukana ollut sanoo, etteivät takaiskut harmita, silloin valehtelee.

Kummola päätti, ettei pyri eduskuntaan enää uudestaan. Hän ei ole myöskään juuri kaivannut takaisin mukaan valtakunnan politiikkaan.

– Kansanedustajana oleminen oli mielenkiintoinen kokemus, jota en antaisi pois. Ajalta jäi hyviä kaverisuhteita.

Keuhkokuume iski

Kummola arvioi, että länsimaat eivät aluksi ottaneet koronavirusta tarpeeksi vakavasti.

– Monella meistä oli varmasti aluksi sellainen oletus, ettei virus kosketa meitä.

Kummola muistaa, että esimerkiksi vuoden 2003 sars-epidemiasta oli toisenlaiset kokemukset.

– Peruimme Kiinassa naisten MM-kisat, mutta vielä samana vuonna Suomessa pelattiin miesten jääkiekon MM-kisat.

Kummola kehuu, että Suomi reagoi viruksen uhkaan edelläkävijänä. Hän kantaa kuitenkin huolta taloudellisten tappioiden suuruudesta.

– Kaikki ihmiset pitäisi testata koronan varalta. Se tulisi paljon edullisemmaksi kuin se, että melkein koko maa on pysähdyksissä.

Kummola vetoaa muihin ikäihmisiin: kotona on pysyttävä ja ihmismassoja vältettävä. Hän on itse ollut visusti kotonaan Tampereella.

Kummola asuu Viola-Kotiyhdistyksen pyörittämän Viola-kodin yhden ryhmäkodin läheisyydessä. Aikoinaan hän oli perustamassa kyseistä hoivakotia.

– Kun muutimme Tampereen keskustan isosta kämpästämme tähän, ajattelin palveluiden saatavuutta. Pystyisimme tarvittaessa tukeutumaan Viola-kodin palveluihin. Vielä ei ole tarvinnut.

Niin kuin Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina, myös Kummola on mukana Viola-kodin hallituksessa.

Kummola siirtäisi ikäihmisten hoivaa yhä enemmän yksityiselle puolelle palveluseteleiden ja palvelusopimusten kautta.

– Hoivakoteja, joissa vanhukset viihtyvät, tarvittaisiin lisää. Ei kannata lisätä isoja yhteiskunnan laitoksia, vaan siirtyä yksityisiin hoivakoteihin, Kummola sanoo.

– Esperi Caren ja Attendon vuoksi alalle on tullut huonoa mainosta, mutta pienet yhdistykset hoitavat asiansa tyylikkäästi. Uskon, että isot firmat alkavat myös oppia.

”Omaishoidon arvostus on Suomessa täysin rempallaan. Omaishoitajat tekevät valtavan hyvää työtä ja säästävät yhteiskunnalta miljardeja vuosittain.”

Kummola pitää toimivia terveyspalveluita elinehtona iän karttuessa. Hän toteaa, että nykyiset sote-palvelut on saatava säilymään ja pyörimään entistä paremmin.

– Terveydenhuollon on oltava sillä mallilla, ettei kenenkään ikäihmisen tarvitse odotella vastaanotolle pääsyä.

Viime syksynä Kummola sairastui keuhkokuumeeseen. Hän joutui Tampereen yliopistolliseen sairaalaan kymmeneksi päiväksi. Sairaus oli sitkeä.

– Onneksi pääsin hyvään hoitoon sairaalaan. Keuhkokuume antoi minulle varoituksen tulevasta, mutta nyt kaikki on ihan kunnossa.

Omaishoito arvoon

Kummola näkee, että sote- ja maakuntauudistus on paikallaan. Hän kannattaa yhä sitä, että sote-järjestelmä rakennettaisiin viiden yliopistosairaalan ympärille.

– Keskustalle vain on tärkeää saada läpi maakuntamalli, vaikka maakuntia on liikaa, Kummola sanoo.

– Koronavirus on osoittanut sen, että asioita olisi helpompi hallita, jos sote-palvelut olisivat yhden johdon alla. Nyt on eri johdot kaikilla kunnilla ja keskussairaaloilla.

Kun suuret ikäluokat vanhenevat, huoltosuhde heikkenee radikaalisti.

– Syntyvyys pitäisi saada nousuun, jotta jatkossa riittää veronmaksajia ja vanhusten hoitajia. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, ja kaikki raippaverot on poistettava.

Kummola pitää tärkeänä valinnanvapautta sote-palveluissa. Hän toivoo hyväkuntoisille eläkeläisille mahdollisimman paljon virikkeitä ja ennaltaehkäiseviä palveluita.

– Toisilla ikäihmisillä menee huonommin, toisilla paremmin. Kaikista on pidettävä huolta.

Kummola on kaivannut Välimeren maiden perhekäsitystä Suomeen.

– Siellä lapset hoitavat vanhempiaan – eivät työnnä heitä heti yhteiskunnan harteille. Perhekäsitys on kaventunut hyvin pieneksi hyvinvointivaltiossamme, Kummola sanoo.

– Omaishoidon arvostus on Suomessa täysin rempallaan. Omaishoitajat tekevät valtavan hyvää työtä ja säästävät yhteiskunnalta miljardeja vuosittain.

Jäähallit Suomeen

Syksyllä Otava julkaisee kirjan Kummolan muistelmista. Se saa nimen Rautakansleri. Kirjan kirjoittaa politiikan toimittaja ja tietokirjailija Jari Korkki.

– Siinä on noin 40 prosenttia jääkiekkoa, 25 prosenttia politiikkaa, 20 prosenttia bisnestä ja loppu kaikenlaista sekalaista seurakuntaa.

Kummola jäi vuonna 2011 eläkkeelle Tampere-talon toimitusjohtajan työstä. Hän toteaa, että vuosien mittaan moni kirjoittaja on ehdottanut hänelle kirjan tekemistä.

Jääkiekko vei Kummolan mennessään, kun hänet palkattiin Turun Palloseuran markkinointipäälliköksi vuonna 1974. Itsenäinen ja jääkiekkoliitosta riippumaton SM-liiga perustettiin vuotta myöhemmin ja sen ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin Kummola.

”Aion olla toistaiseksi aktiivinen yhteiskunnassa. En heittäydy muiden armoille. Pääasia on se, että pysyy virkeänä vanhetessaan.”

Kummola oli rakentamassa Suomen nousua kirkkaimpaan kärkeen jääkiekossa. Rautakansleri pitää onnistumisenaan sitä, että hän sai perustettua maahan valtavan määrän jäähalleja.

– Jos miettii, millaisia talvia Suomessa on ollut, ilman halleja jääkiekkoharrastus olisi jo lähes kuollut.

Kummolaa kalvaa yhä häviö Torinon talviolympialaisissa vuonna 2006. Hän on jälkeenpäin miettinyt, vaikuttiko häviöön se, ettei finaaliin valmistauduttu samoin kuin kaikkiin muihin peleihin.

– Maajoukkueemme oli varmasti paras, mutta hävisimme Ruotsille finaalissa yhdellä maalilla. Jäi huono omatunto siitä, että päivän rytmi oli sekoittunut.

Kummola oli Suomen jääkiekkoliiton hallituksessa yli 40 vuotta, noin puolet ajasta puheenjohtajana. Kummola on ollut kansainvälisen jääkiekkoliiton hallituksessa mukana 22 vuotta. Hän jatkaa yhä IIHF:n hallituksen varapuheenjohtajana – ainakin vielä syksyyn saakka.

Tampereen on tarkoitus olla miesten jääkiekon MM-kisojen pääjärjestäjä vuonna 2022. Kummola on järjestelytoimikunnassa varapuheenjohtajana. Kisat pelattaisiin uudessa Tampereen Kannen areenassa, jonka olisi määrä valmistua syksyllä 2021.

Kummola arvioi, että MM-kisat voivat lykkääntyä vuodella eteenpäin koronapandemian vuoksi.

– Tässä tilanteessa ei tunnu kivalta jättää kansainvälisen jääkiekkoliiton hallitusta. Katsotaan, siirtyykö poisjääntini vuodella eteenpäin.

 

”Täytyy olla kiitollinen”

Kummola varttui lapsuutensa helluntailaisessa kodissa Raisiossa. Perhe muutti Australiaan, kun hän oli 13-vuotias. Suomeen palattiin vuonna 1962, mutta vain Kummola asettui pysyvästi kotimaahan. Kummolan sisaret asuvat yhä Australiassa, veli Uudessa-Seelannissa.

– Opin helluntaiseurakunnasta hengellisiä lauluja, joita laulan yhä. Gospel on lähellä sydäntäni.

Kummola tapasi vaimonsa Tuulan yli 50 vuotta sitten sokkotreffeillä ystäviensä kautta Turun tuomiokirkon rappusilla. Neljä kaveria lähti yhdessä Naantaliin viettämään iltaa.

Muutama kuukausi myöhemmin alkoi parisuhde, josta syntyi kaksi lasta.

Nykyisin toinen aikuisista tyttäristä asuu pääkaupunkiseudulla, toinen Tampereella. Korona-aikana tamperelainen tytär on hoitanut Kummolan pariskunnan kauppareissut.

– On aina ilonpäivä, kun lastenlapset tulevat kylään.

Viime aikoina Kummolan pariskunta on ollut paljon kahdestaan. Aamuisin heillä on tapana katsoa yhdessä brittisarjaa Sydämen asialla.

– Kotona hermo on pitänyt aika hyvin. Kummallakin on oma telkkari.

Kummola seuraa muun muassa rikossarjoja ja ohjelmaa Voice of Finland.

– Väitän, että karaoke on yksi tekijä siihen, että suomalaisissa kykyjenetsintäohjelmissa on niin paljon hyviä esiintyjiä. Karaoke on tuonut ihmisille varmuutta esiintymiseen.

Kummola toteaa, että hän on saanut matkailla ulkomaille tarpeeksi elämänsä aikana. Viime aikoina hän on ajellut autollaan Pirkanmaan maakunnassa ja ihaillut maisemia uteliain silmin.

Lisäksi Kummola on viettänyt aikaa talviasuttavalla huvilallaan järven rannalla noin 15 kilometrin päässä kaupungista.

– Kun ilmat lämpenevät, aion mennä myös saareen ulkomerelle katsomaan lintujen kevätmuuttoa. Se on jäänyt usein väliin, kun olen ollut esimerkiksi MM-kisoissa, Kummola toteaa.

– Aion olla toistaiseksi aktiivinen yhteiskunnassa. En heittäydy muiden armoille. Pääasia on se, että pysyy virkeänä vanhetessaan.

Kummola on lähtenyt uudestaan mukaan politiikkaan. Hän vaikuttaa Tampereen kaupunginhallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana, valtuustoryhmän valtuutettuna ja konsernijaoston puheenjohtajana. Kummola katsoo kaupungin yhtiöiden omistajaohjauksen päälle.

Kummola näkee jääkiekon tulevaisuuden yhä suhteellisen valoisana.

– Vihollinen on nettiurheilu, nuoriso uhkaa jäädä kotiin sisälle pelaamaan tietokoneella. Jääkiekon ykköstarkoitus on liikuttaa lapsia. Huippu-urheilu tulee kirsikaksi kakun päälle.

Kummola haluaa ajaa eritoten sitä, että jokaiselle lapselle pitää taata yksi ilmainen liikuntaharrastus.

– Vähävaraisten perheiden lasten on päästävä samaan asemaan muiden kanssa. Lapset ovat tulevaisuutemme, me vanhat pärjäämme, Kummola sanoo.

– Jokaisesta päivästä terveenä täytyy olla kiitollinen.

 

TEKSTI: Tiina Saari

KUVAT: Suomen jääkiekkoliiton arkisto

Muista käydä lukemassa Patina-lehtiä täältä!

 

Kalervo Juhani Kummola

• Syntyi 1945 Raisiossa helluntailaiseen perheeseen
• Pääkonsuli, reservin majuri, merkonomi, yrittäjä, kunniapuheenjohtaja
• Perhe: Vaimo Tuula, kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lastenlasta
• Kokoomuksen kansanedustajana 24.3.1999–18.3.2003

 

• Työura:
• Suomen Unilever, budjettipäällikkö
• Turun Palloseura, markkinointipäällikkö
• Jääkiekon SM-liigan 1. toimitusjohtaja
• VipVision Oy, toimitusjohtaja
• Tampere-talo, toimitusjohtaja

 

• Luottamustoimia:
• Tampereen kunnallispolitiikassa kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa
• Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallitus alkaen 1998, varapuheenjohtaja alkaen 2003
• Suomen jääkiekkoliiton hallitus 1975–2016, varapuheenjohtaja 1990–1997, puheenjohtaja 1997–2016
• Suomen Olympiakomitean hallitus 1993–2005, valtuuskunnan puheenjohtaja 2005–2016
• Useita kertoja jääkiekon MM-kisojen järjestelytoimikunnassa

 

• Viola-kodin yksi perustaja ja hallituksen jäsen, Maanpuolustuksen kannatussäätiön hallituksen jäsen, Ilmavoimien tukisäätiön hallintoneuvoston jäsen, Slovakian kunniakonsuli Tampereella ja Lastenklinikan kummi