Älä jää paikoillesi – yhteiskunta tarvitsee aktiivisia senioreita!

Vältä suuria ihmisjoukkoja julkisissa paikoissa ja kulkuneuvoissa, pidä parin metrin etäisyys toisiin ihmisiin ulkona ja pese huolellisesti kätesi. Nämä ovat tärkeimmät ohjeet kansalaisille koronaviruksen poikkeusoloissa.

– Suomessa ei ole koskaan sanottu eikä linjattu, että ei saisi lähteä ulos kodistaan tai liikkua ulkona, sanoo gerontologian professori, lääketieteen tohtori Marja Jylhä.

– Hallituksen toukokuussa tekemissä linjauksissa on enemmän tilaa ikäihmisten omalle harkinnalle, toimijuudelle ja viisaudelle.

Vaara sairastua ja kuolla koronavirukseen on sitä korkeampi, mitä enemmän on ikää. Jylhä korostaa, että tämä on lääketieteellinen fakta. 70 vuoden ikäraja on perusteltu.

– Koronatilanteen aikana muut sairaudet ja ongelmat eivät ole kadonneet minnekään. On uskallettava lähteä lääkäriin tarvittaessa. Sairaudet on hoidettava kunnolla, jotta ne eivät pahene.

Osa sairaaloista on joutunut peruuttamaan muiden sairauksien kuin koronan vuoksi varattuja käyntejä. Monien lähteiden mukaan ikäihmiset ovat peruneet käyntejään myös oma-aloitteisesti.

”Ei pidä jämähtää sisälle ja istua paikoillaan koko päivää. Jos ei ole ennestään aktiivinen liikkuja, parin kilometrin kävelylenkki ulkona on ihan hyvä.”

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Tapani Hämäläinen vahvistaa, että ihmiset ovat peruuttaneet käyntejään sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Osa vastaanotoista on muutettu etävastaanotoiksi, mutta kaikilla ikäihmisillä ei välttämättä ole valmiuksia hyödyntää mahdollisuutta.

Hämäläinen muistuttaa, että jokaisen lääkärikäynnin pitää lähteä tarpeesta. Hän kehottaa ihmisiä olemaan yhteydessä hoitavaan tahoon ennen kuin peruu aikansa omin päin tai jättää sen varaamatta.

– Jos hoitava taho on pitänyt käynnin voimassa, kannattaa käynnistä pitää kiinni, Hämäläinen toteaa.

– Jos on sellaisia oireita tai terveysongelmia, joiden vuoksi normaalisti hakeutuisi lääkäriin, kannattaa niin tehdä nytkin. Terveyskeskuksessa tai sairaalassa tehdään arvio tarvittavien tutkimusten ja hoitojen kiireellisyydestä.

Ikäajattelu muuttuu

Jylhä muistuttaa, että ikärajan tarkoituksena on estää vanhojen ihmisten vaikeita sairastumisia ja kuolemia.

– Pidän ikärajaa perusteltuna, mutta näen sen ongelmallisena ikään liittyvien mielikuvien voimistumisena. Muodostuu raja ”vanhojen” ja muiden ihmisten välille.

Seitsemänkymppiset ovat suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia, aktiivisia ja osallistuvia ihmisiä.

– Nyt koko yli 70-vuotiaiden ryhmä esitetään suojelua ja apua tarvitsevana toiminnan kohteena. Tässä joukossa ikäero voi olla 40 vuotta!

Gerontologian professori Taina Rantanen on samaa mieltä siitä, että yli 70-vuotiaat ovat hyvin monimuotoinen joukko. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan heitä oli 874 314 vuoden 2019 lopussa.

Ikäajattelun muuttumisella saattaa olla ei-toivottuja, ikäviä seurauksia ajattelu- ja toimintatapoihin.

Jylhä ja Rantanen pitävät vaarallisena, jos ihmisiä määritellään ja jaotellaan lisääntyvissä määrin iän mukaan. Vanhojen ihmisten laittaminen passiiviseen rooliin voi tulla kalliiksi yhteiskunnalle.

– Pian vanhat ihmiset alkavat myös tarvita entistä enemmän apua, turvaa ja suojelua, Jylhä sanoo.

– Ikääntyvässä yhteiskunnassa, jossa yhä suurempi osa on yli 60- ja 70-vuotiaita, on välttämätöntä, että kaikilla on samanlaiset osallistumisen, vaikuttamisen ja aktiivisuuden mahdollisuudet.

Jylhä näkee, että mitä kauemmin rajoitukset pysyvät voimassa, sitä enemmän koituu myös haittoja sosiaalisesta eristyksestä. Kun ihminen on pitkään itsekseen, mieli madaltuu ja yksinäisyys lisääntyy.

– Päivän rytmi voi kadota, saattaa alkaa syödä entistä huonommin ja kärsiä unettomuudesta. Tällä on sekä psyykkisiä että fyysisiä seurauksia, Jylhä sanoo.

– Olemme tilanteessa, jossa ei ole oikeita ratkaisuja. Olemme huonojen vaihtoehtojen välissä. Suomen hallituksen pitää punnita, mikä on toimien tasapaino.

Kävelylle!

Mitä vanhempi ihminen, sitä tärkeämpi liikuntamuoto on kävely.

– Suurella osalla eläkeläisistä liikkuminen on koostunut jonnekin menemisestä, kuten kauppakäynnistä ja ystävien tapaamisesta kirjastossa. Siksi monilla hyötyliikunta on jäänyt pois korona-aikana, Jylhä sanoo.

Rantanen muistuttaa, että tärkeintä on yrittää välttää paikoillaan olemista.

– Ei pidä jämähtää sisälle ja istua paikoillaan koko päivää.

Rantanen toteaa, että on vaikea antaa määrällistä liikuntasuositusta, koska jokainen ihminen on erilaisessa kunnossa.

– Jos ei ole ennestään aktiivinen liikkuja, parin kilometrin kävelylenkki ulkona on ihan hyvä. On parempi mennä kilometrinkin lenkille kuin olla menemättä ollenkaan!

Rantanen kannustaa, että 1000 askelta on aina parempi kuin vain kymmenen.

”Pidän ikärajaa perusteltuna, mutta näen sen ongelmallisena ikään liittyvien mielikuvien voimistumisena. Muodostuu raja vanhojen ja muiden ihmisten välille.”

– Kävely oman jaksamisen mukaan on tärkeintä.

Yli 70-vuotiaat eivät ole koronaviruksen ainoa riskiryhmä. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa he, joilla on diabetes, sydänsairaus, keuhkosairaus tai sairaalloinen ylipaino.

– Vakavan tartunnan riskitekijät voivat olla myös yli 40-vuotiaalla.

Rantanen on huomannut, että monen yli 70-vuotiaan keski-ikäiset lapset ovat huolissaan ja komentavat vanhempiaan pysymään sisällä.

– Jokaisella on oikeus päättää omista asioistaan. Oma ajattelu ja harkinta ovat sallittuja yhä yli 70-vuotiaille, Rantanen sanoo.

– Siteeraan Matti Nykästä: elämä on ihmisen parasta aikaa. Näen hyväksi ratkaisuksi, että missä tahansa oleva yli 70-vuotias tapaisi omaisiaan ulkona parin metrin turvavälillä. Sehän sopii meidän suomalaisten luonteeseen muutoinkin.

Hoivakodissa

Ympärivuorokautisissa hoivakodeissa ihmiset elävät keskimäärin pari vuotta. Jos hoivakotiin pääsee livahtamaan koronavirus, kuolemantapauksia tulee nopeasti.

– Ihmiset kuolevat hoivakodeissa joka tapauksessa. He ovat hauraita ihmisiä. Pitää tarkkaan miettiä, mikä on elämän määrän ja laadun tasapaino, Jylhä sanoo.

– On onnetonta, jos ihminen viettää elämänsä viimeiset kuukaudet niin, ettei voi nähdä edes omaa puolisoaan. Mielestäni hoivakodissa oleville tärkeintä on se, että elämässä on jollain tavalla mieltä.

Hoivakodeissa asuu paljon ihmisiä, joilla on muistisairaus. Heidän on vaikea käsittää, miksi kukaan oma ihminen ei käy heitä katsomassa. He eivät myöskään pysty muistamaan koronan vaatimia rajoituksia.

Jylhä muistuttaa, että omaiset ovat olleet tärkeä lisäapu hoivakodeille. Hoitajat eivät aina ehdi lähteä esimerkiksi kävelylle asukkaan kanssa.

– Omaiset ovat usein tosiasiallisesti liian vähäisen henkilökunnan jatke.

Hoivakodit pyrkivät parhaillaan kehittämään erilaisia keinoja, joiden avulla omaiset voisivat käydä tapaamassa asukkaita. Jylhä uskoo, että monenlaisia konsteja on mahdollista keksiä.

Seurauksia aktiivisuuteen

Vielä ei ole tutkittu sitä, miten korona-ajan rajoitukset ovat vaikuttaneet ikäihmisten aktiivisuuteen.

Gerontologian tutkimuskeskus GEREC on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen vanhenemisen ja ikääntymisen yhteinen tutkimuskeskus. Tampereen yliopiston SoWell -tutkimuksessa aiotaan selvittää koronatilanteen näkymistä ikäihmisten sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa puolestaan on tehty monitieteistä Agnes-tutkimusta. Siinä on selvitetty aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteyttä hyvinvointiin vanhetessa.

– Meidän on tarkoitus tehdä tutkimus, jossa kysymme 75-, 80- ja 85-vuotiailta, mitä he ovat tehneet rajoitusten aikana, Rantanen kertoo.

Agnes-tutkimus toteutettiin keräämällä tietoa 75- ja 80- ja 85-vuotiaista jyväskyläläisistä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Rantanen kertoo, että nyt tutkijat aikovat kerätä samoista henkilöistä toisen aineiston ja verrata niitä toisiinsa.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan ovat asettaneet työryhmän hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.

Tavoitteena on tuoda esille keinoja, miten estetään sosiaalisten ongelmien pitkittyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen koronaepidemian rajoitusten jälkeen.

TEKSTI: Tiina Saari

KUVA: Mikko Mäntyniemi

Muista käydä lukemassa Patina-lehtiä täältä! (Patina 3/2020 julkaistaan netissä pe 29.5.2020)

Lue senioriliiton poimimat  tuoreet ohjeet täältä!