Sirpa Teräväinen

Sirpa Teräväinen on ehdolla senioriliiton varapuheenjohtajaksi 18.11.2020 etäyhteyksin pidettävässä liittokokouksessa. Hän toimii tällä hetkellä senioriliiton hallituksen jäsenenä sekä Keski-Suomen kansallisen senioripiirin hallituksen jäsenenä ja koulutusvastaavana.

Kysymys 1:
Kerro omin sanoin itsestäsi henkilönä.

Kotini on Jyväskylässä. Olen toiminut Jyväskylän senioreissa matkavastaavana, puheenjohtajana ja monen toimikunnan jäsenenä sekä kerhonvetäjänä. Olen ollut koko jäsenyyteni ajan aktiivitoimija, innostaja ja yhteisöllisyyden rakentaja. Hallintotieteilijänä minua on kiinnostanut Senioriliiton toiminta kokonaisvaltaisesti ja siksi olen halunnut työskennellä niin piiri- kuin liittohallituksessa. Olen järjestötyön kehittäjä. Lisäksi olen kouluttaja. Senioritoiminnasta on tullut mieluisa eläkeiän harrastus. Lisäksi talvikaudet vedän ”Osallisuuden kahvihuonetta”, jonka osallistujat ovat eläkeiässä Jyväskylään muuttaneita. Luen, kirjoitan, matkustan ja hoidan ystävyyssuhteitani lapsenlapsia unohtamatta. Kesäisin olen torpan ”vanha emäntä”. Kyykin kasvimaalla, ajan nurmikoita ja hoidan kukkaketoa pörriäisten ravinnoksi.

Olen hallintotieteiden lisensiaatti. Pääosan työurastani tein esimiestyössä ja hallinnollisten asioiden parissa ihmisiä johtaen. Verkostojohtaminen oli viimeinen haasteeni, jonka katson suureksi ansiokseni Senioriliiton johtotehtävissä. Olen kouluttanut ammatillisesti yhdistystoimijoita. Olen innovoinut ylemmän ammattikorkea- koulututkinnon järjestötyön ammattilaisille. Järjestötyön referenssit ja johtamistaito ovat vahvuuksiani.

Kysymys 2:
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät tulevaisuuden kehityssuunnat, jotka vaikuttavat ikääntyneiden asemaan ja hyvinvointiin Suomessa?

Ikääntyvien aseman parantamisen ja hyvinvoinnin keskeisimmät kysymykset lähitule- vaisuudessa liittyvät asumiseen, palvelujen turvaamiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Kaikissa näissä kolmessa teemassa punaisia lankoja ovat ikäsyrjinnän lopettaminen sekä ikääntyvien huomioiminen tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä ja vaikuttajina.

Ikääntyvien ylitse ei voi enää puhua.

Kuntien kaavoituksessa tulee huomioida monimuotoinen ja ylisukupolvinen asuminen monipuolisine palveluineen. Palvelujen saatavuus tulee varmistaa niin, että jokaisella ikääntyvällä on omista tarpeistaan ja taloudellisista lähtökohdistaan mahdollisuus saada ja ostaa kohtuuhintaisia palveluja. Verotukselliset kysymykset eivät saa olla ikääntyviä syrjiviä. Ikääntyvien merkitys tärkeinä kuluttajina pitää nostaa vahvemmin esille.

Eläkeläisyhdistysten asema ja merkitys paikallistasolla ikääntyvien hyvinvoinnin edistäjinä vaatii jatkuvaa ja ponnekkaampaa työtä. Vanhusneuvostojen asema ei kaikissa kunnissa ole kohdillaan. Mitä aktiivisempi eläkeläisyhdistysten toiminta kunnassa on, sitä vähemmän verovaroin tarvitsisi satsata kunnan tuottamaan vapaa-ajan toimintaan ikääntyville. Tämä edellyttää entistä tehokkaampaa ja vuorovaikutteisempaa sekä tuloksellisuuteen tähtäävää yhteistyötä kunnan päättäjien ja eläkeläisyhdistysten välillä. Paikallista eläkeläisyhdistysten kansalaistoimintaa tulee avustaa kaikissa kunnissa.

Kysymys 3:
Mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät edunvalvonnan ja vaikuttamistyö tavoitteet tulevalla liittokokouskaudella 2020–23?

Senioriliiton vaikuttamisen painopistealueiksi tulevalla liittokokouskaudella pitäisi valita: 1. Monimuotoisen senioriasumisen edistäminen, 2. Eläkeläisten tasavertainen ja ostovoiman takaava verotus, 3. Monimuotoiset ja helposti saatavat lähipalvelut, 4. Ikäsyrjinnän poistaminen, 5. Ikääntyvien kansalaistoiminnan tukeminen.

EETUn merkitys eläkeläisjärjestöjen edunvalvontatyössä on tärkeä. Sen tulee kohdentua lainsäädäntöön ja eläkeläisten elämää normeeraavaan vaikuttamiseen. Vanhusasiamies on tärkeä. Mielikuva eläkeläisjärjestöjen hampaattomuudesta pitää taklata. Pelkät kannanotot ilman niiden vaikuttavuuden seurantaa ei riitä.

Senioriliiton edunvalvontatyö kaikilla tasoilla samanaikaisesti lisäisi näkyvyyttä. Nyt liiton kannanotot tärkeissä ajankohtaisissa asioissa jäävät paikallistasolla piiloon. Piirien ja paikallisyhdistysten edunvalvontatyötä olisi systematisoitava. Paikallisia toimijoita pitää kuulla kaikkia liiton asiakirjoja työstettäessä.

Mielipidevaikuttamista ikäsyrjinnässä ja ikääntyvien arvostuksen nostamisessa pitää lisätä. Lisäksi tulee terävöityä ikäteknologiassa, turvallisuuskysymyksissä, ikääntyvien kuulemisessa ja palvelujen laadun vaatimisessa.

Senioriliiton pitää rakentaa oma paikallistason edunvalvontamalli, koska ikääntyvien arjessa on paljon kohennettavaa.

Kysymys 4:
Mitkä ovat keskeiset tavoitteesi senioriliiton järjestöllisen toiminnan kehittämiseksi tulevalla liittokokouskaudella 2020–23?

”Rohkeasti tulevaisuuteen” – teeman kehikossa toimintaamme pitää kehittää moderniksi senioritoimijaksi. Tärkein iso uudistus tulee olemaan sääntöuudistus, jolla mahdollistetaan joustava ja jäsenlähtöinen senioritoiminta.

Koronakevät on laittanut koetukselle senioriyhdistysten paikallistoiminnan. Jäsentoiminnan keskiössä ovat olleet kasvokkain tapahtuvat kokoontumiset. Digiloikkaa on tehty koko päättyvän valtuustokauden, mutta sen kärki on ollut yhdistysten hallinnollinen ja viestinnällinen. Nyt digiloikkaa kehitetään myös hyvinvointia edistävään toimintaan. Digitaalisen toiminnan ja kasvotusten tapahtuvan toiminnan miksaaminen on yksi keskeinen kehitystehtävä. Sen tulee tapahtua jäsenlähtöisesti heitä kuunnellen.

Senioriyhdistykset kipuilevat vastuunkantajien puutteessa. Sääntöuudistuksen rinnalla olisi hyvä kokeilla erilaisia Yhdistyslain mahdollistamia hallintomalleja, jotteivät yhdistykset lopettaisi toimintaansa, kun kukaan ei enää jaksa yhdistysrutiineja. Malleja löytyy ja nämä olisivat niitä rohkeita kurkistuksia tulevaisuuteen.

Jäsenhankinnassa tarvitsemme uutta rohkeutta, johon apuja tulee RoSe-hankkeestamme, mutta ilman laadukasta ja houkuttelevaa toimintaa yhdistyksissä emme jäsen- kilpailussa pärjää. Yhdistysten toimintaa pitää uudistaa jäsenlähtöisesti ja tulevaisuususkoisesti. On etsittävä uudenlaisia kasvotusten kokoontumisen muotoja pien- ryhmissä. Isoille turvallisille kokoontumisille ei taida löytyä kaikista kunnista riittävän isoja ja kohtuuhintaisia tiloja.

Järjestötyön kehittäminen on ydinosaamistani ja siinä haluan olla mukana.

Kysymys 5:
Tapaat kadulla vanhan tuttavasi, joka on potentiaalinen senioriliiton uusi jäsen. Pidä hänelle ns. ”hissipuhe”, jonka pohjalta tuttavasi päättää liittyä senioriyhdistykseen. Toisin sanoen kirjoita ranskalaisin viivoina miksi kannattaa liittyä senioriyhdistyksen jäseneksi

• Jyväskylän seniorit on yhdistys, johon kuulun ja haluan kuulua.
• Sieltä olen saanut monta uutta ystävää, mahdollisuuden osallistua ja jakaa osaamistani.
• Siellä saan vaihtaa ajatuksiani ja pohtia ajankohtaisia kysymyksiä.
• Siellä on tilaa tekemiselle ja vaikuttamiselle.
• Sieltä saan uutta tietoa. Tapahtumat ja retket tuovat iloa.
• Tämä on minun yhteisöni. Uskon, että se sopii sinullekin!
• Lähde mukaan!

SIRPA TERÄVÄINEN

Syntymävuosi ja paikka: 1945 Parikkala

Kotipaikka: Jyväskylä

Koulutus: Hallintotieteiden lisensiaatti

Työura: nuorisotoimenjohtaja, kunnallis- ja järjestöaineiden opettaja, yliopettaja, koulutusjohtaja

Harrastukset: puutarhanhoito, senioritoiminta, keskustelu- ryhmien ohjaaminen, kirjoittaminen ja matkustaminen.

Motto: Innosta, välitä, kuuntele ja kehitä.