Paavo Peltosaari

Paavo Peltosaari on ehdolla senioriliiton varapuheenjohtajaksi 18.11.2020 etäyhteyksin pidettävässä liittokokouksessa. Hän toimii tällä hetkellä senioriliiton hallituksen jäsenenä ja on ollut RoSe- hankkeen ohjausryhmässä hankkeen alusta lähtien.

Kysymys 1:
Kerro omin sanoin itsestäsi henkilönä.

Juureni ovat Keski-Pohjanmaalla Nivalassa. Opiskelupaikkani oli Helsingin Yliopisto, josta valmistuin talouslinjan agronomiksi. Vuodesta 1975 lähtien olen asunut Uudellamaalla Järvenpäässä.

Liityin Järvenpään kansallisiin senioreihin 2010 eläkkeelle jäätyäni ja toimin yhdistyksen hallituksessa varapuheenpuheenjohtajana 2011 ja puheenjohtajana 2012 - 2014. Käynnistin yhdistyksessä yhteiskuntakerhon vuonna 2016.

Seniorijärjestössä olen yhdistyksen ohella toiminut Uudenmaan senioripiirin hallituksessa kolme vuotta (2012- -2014), Senioriliiton valtuuston jäsenenä kaksi kautta (2012 - 2017), Uudenmaan kansallisen senioripiirin puheenjohtajana kolme vuotta (2017 -2019) ja Seni- oriliiton hallituksen jäsenenä 2018 lähtien sekä RoSe- hankkeen ohjausryhmässä hankkeen alusta lähtien.

Parasta antia senioritoiminnassa on mielestäni yhdessäolo, erityisesti kerhoissa toimiminen, mutta myös ret- ket ja matkat. Vierailevien esiintyjien ajankohtaiset katsaukset ja tietoiskut pitävät meitä kiinni yhteiskunnassa.

Jäsenistön keskinäinen tuki ja kokemusten jakaminen on 

myös varsin arvokasta.

Senioritoiminnan ohella harrastan puuhailua ja kun- nossapitohommia mökillä. Golf-harrastus on keskittynyt viimeaikoina lähinnä seniorigolfin tapahtumiin.

Rotary-järjestössä olen ollut aktiivisesti mukana yli 40 vuotta.

Kunnallisissa luottamustoimissa olen Järvenpään kaupungin valtuustossa ja kaupunginhallituksen varajäsenenä sekä muutamissa muissa luottamustehtävissä.

Työurani tein kansainvälisen lääketeollisuuden johto- tehtävissä hyvällä menestyksellä. Työ opetti minut hyväksi organisaattoriksi ja isojenkin haasteiden kohtaamiseen ja hoitamiseen. Henkilönä ja johtajana minua on luon- nehdittu luotettavaksi ja vastuuntuntoiseksi sekä kyvykkääksi hahmottamaan oleellinen ja asioiden kokonaiskuva. Sosiaalisesti minua pidetään ulospäin suuntautuvana ja luontaisesti kontakteja luovana.

Kokemus- ja osaamispohjallani olen käytettävissä Senioriliiton varapuheenjohtajaksi ja osaltani ottamaan vastuun liiton johtamisesta ja kehittämisestä yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti.

 

Kysymys 2:
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät tulevaisuuden kehityssuunnat, jotka vaikuttavat ikääntyneiden asemaan ja hyvinvointiin Suomessa?

Ikääntyneiden asemaan ja hyvinvointiin vaikuttavina tulevaisuuden kehityssuuntina näen väestörakenteen voimakkaana jatkuvan muutoksen. Ikääntyneiden osuus väestössä nousee edelleen ja tästä johtuen huoltosuhde heikkenee. Tämä kehitys voi olla omiaan lisäämään ikärasismia ja suhtautumista ikääntyneisiin pikemminkin kustannusrasitteena kuin yhteiskunnan arvokkaana voimavarana.

Ikäihmisten osuuden kasvaessa myös paine laadukkaisiin ja inhimillisen hoidon varmistamiin hoivapalveluihin kasvaa.

Koettujen poikkeusolojen johdosta yhteiskunnan taloudelliset näkymät ovat haasteelliset. Tilanne vaikeuttaa tuntuvasti terveydenhuollon ja hoivapalvelujen kehittämistä lähivuosina.

Palvelujen ja asioinnin siirtyminen sähköisiin kanaviin nopeassa tahdissa aiheuttaa haasteita monille ikäihmisille pysyä mukana yhteiskunnan kehityksessä ja arjesta selviy- tymisessä.

 

Kysymys 3:
Mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät edunvalvonnan ja vaikuttamistyö tavoitteet tulevalla liittokokouskaudella 2020–23?

Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön tärkeimpinä tavoitteina näen ikääntyneiden huo- mioimisen ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamisen yhteiskunnallisia ratkai- suja tehtäessä.

Erityisesti on huolehdittava, että tiedonsaanti ja asiointi turvataan myös niiden ikään- tyneiden osalta, jotka eivät hallitse sähköisten palveluiden käyttöä.

Yksinasuvien ja yksinäisten ikäihmisten tukemiseen tähtääviä toimenpiteitä tulee edistää.

Palvelutalojen ja vanhainhoitolaitosten valvonta on järjestettävä aukottomaksi, niin että kaikille hoidettaville taataan arvokas loppuelämä.

Omaishoitoa on kehitettävä niin, ettei hoitovastuu muodostu ylivoimaiseksi hoidetta- van puolisolle. Riittävät lepo- ja vapaajaksot on voitava järjestää omaisiaan hoitaville.

Eläkeläisjärjestöjen ja vapaaehtoisten toimijoiden toimintaedellytysten säilymisestä on huolehdittava vaikuttamistyön kautta. Kuntien säästöpaineissa ei toimitilojen saatavuu- desta tai toiminta-avustuksista tule tinkiä.

 

Kysymys 4:
Mitkä ovat keskeiset tavoitteesi senioriliiton järjestöllisen toiminnan kehittämiseksi tulevalla liittokokouskaudella 2020–23?

Senioriliiton järjestöllisen toiminnan kehittämisessä tärkeä tavoite on sääntöjen uudistaminen ja ajankohtaistaminen. Säännöt eivät saa olla liian rajoittavat ja kangistavat. Toiminnan pitää olla yhdistyslähtöistä ja yhdistysten tarpeisiin pohjautuvaa. Liiton ja piirien roolin tulee olla yhdistyksiä tukevaa ja innostavaa, ei määräävää eikä ”työllistävää”.

Keskeinen tavoite on järjestelmällinen jäsenmäärän kasvattaminen. Tätä voidaan edistää lisäämällä järjestön tunnettuutta viestinnän keinoin erityisesti eläköityvien ikäluokkien keskuudessa. Uusien yhdistysten perustaminen on edelleen mahdollista, monilta isohkoiltakin paikkakunnilta puuttuu vielä senioriyhdistys.

Toisaalta isohko ongelma on nykyisten yhdistysten pysyminen vireinä ja toimivina. Toimihenkilöiden löytäminen on haastavaa. Tämän vuoksi jatkuvasta uusjäsenhankinnasta tulisi huolehtia erilaisin kampanjoin.

Liiton ja piirien tulee aktiivisesti jakaa tietoa eri yhdistysten hyvistä käytänteistä ja toimintaideoista toisten yhdistysten tukemiseksi ja kannustamiseksi.

Yhdistysten ja toimihenkilöiden koulutusta piirien toimesta tulisi kehittää yhtenäistämällä koulutuskäytäntöjä ja sisältöjä olemassa olevien konseptien pohjalta.

Poikkeusoloissa toimiviksi todettuja Teams-kokouksia voidaan hyödyntää esim. piirihallitusten toiminnassa ja myöskin yhdistysten kokouksissa. Tosin päätavoite tulee toki olla kasvotusten tapaamiset.

Edellisellä kaudella aktiivisena toteutunut kannanottojen ja lausuntojen julkaiseminen jatkukoon vähintään samaan tahtiin. Tällä tavoin saamme ääntämme kuluviin ja näkyviin ja vaikutamme.

 

Kysymys 5:
Tapaat kadulla vanhan tuttavasi, joka on potentiaalinen senioriliiton uusi jäsen. Pidä hänelle ns. ”hissipuhe”, jonka pohjalta tuttavasi päättää liittyä senioriyhdistykseen. Toisin sanoen kirjoita ranskalaisin viivoina miksi kannattaa liittyä senioriyhdistyksen jäseneksi

• ”Olipa mukava tavata! Mitä sinulle kuuluu? Mitä olet puuhaillut? ……
• Minä olen mukana senioritoiminnassa. Se on eläkeläisyhdistys, jossa paljon mukavaa ohjelmaa ja toimintaa. Me kokoonnutaan pari kertaa kuussa tapaamisiin, joissa kahvitellaan ja rupatel- laan. Joka kerta on myös lyhyt ajankohtainen esitys kiinnostavista aiheista, joko ulkopuolisen asiantuntijan tai jonkun oman jäsenen pitämänä. Tosi virkistävää ja mielenkiintoista hommaa.
• Sittenhän meillä on myös erilaisia kerhoja, liikunnallisia ja muita. Minä olen mukana mm. golf- kerhossa. Meillä on mukavia yhteispelejä muutaman kerran kesässä.
• Sinä varmaan tykkäisit yhteiskuntakerhosta: kokoonnumme 20 hengen voimin kerran kuussa keskustelemaan alustuksen pohjalta jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Tosi antoisaa.
• Oma lukunsa ovat matkat ja retket ulkomaille ja kotimaahan. Kivoja kokemuksia.
• Meillä on muuten yhteiskuntakerho koolla ensi viikolla torstaina, tule tutustumaan! Minä soittelen sulle vaikka edellisenä päivänä.”

PAAVO JUHO PELTOSAARI

Syntymävuosi ja paikka: 1945 Nivala

Kotipaikka: Järvenpää

Koulutus: Agronomi (talouslinja) Helsingin Yliopisto 1972 Työura: Markkinoinnin ja myynnin johtotehtävät kansainvälisen lääketeollisuuden (Ferrosan, Pharmacia, Pfizer) palveluksessa (1972 - 2010)

Harrastukset: Mökkeily, remontointi ja rakentelu, golf, senioritoiminta, Rotary