Miksi hallitus unohti valinnanvapauden?

Ikäihmisten valinnanvapauden lisääminen, nopea hoitoon pääsy ja palveluiden laatu ovat jääneet valitettavasti taka-alalle. Tätä ei saa hyväksyä. 

Punavihreä hallitus yrittää rakentaa maahamme veronmaksajille kalliiksi tulevan uuden hallinnon portaan, eli sote-maakunnat. Asiantuntijoiden mukaan esitetyt 22 sote-maakuntaa on aivan liikaa. 

Seurauksena on uusi maakuntavero, joka nostaa ihmisten kokonaisveroastetta.

Edellinen hallitus esitti 18 maakuntaa. Nyt on keksitty vielä 4 maakuntaa lisää. Tehokkain ja taloudellisin ratkaisu olisi asiantuntijoiden arvioiden mukaan noin viisi sote-aluetta, joissa kussakin oli noin miljoonaan asukasta.

Useat nyt esitetyt maakunnat olisivat liian pieniä ja liian köyhiä. Vaarana on eri puolilla Suomea sijaitsevien sote-maakuntien tarjoamien palvelujen eriarvoisuus. 

Suomi tarvitsee sekä julkista että yksityistä sektoria sote-palveluiden tuottamiseen. Myös kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat tärkeitä. Parhaat sote-palvelut kansalaisille turvataan kannustamalla kaikki näitä toimijoita.

Punavihreä hallitus kääntää nyt kehityksen ratasta kuitenkin taaksepäin. 

Hallitus painottaa voimakkaasti julkista sektoria yksityisen kustannuksella. Epäselvää on se, mistä saadaan rahat paisuviin julkisiin palveluihin ja uuteen maakuntahallinnon himmeliin. 

Aikooko Sanna Marinin hallitus nostaa jo nyt kohtuuttoman korkeaa palkansaajien ja eläkeläisten kokonaisverotusta? Vai lisätäänkö yrittäjien maksutaakkaa? Kerätäänkö varat nostamalla arvonlisäveroa tai muita välillisiä veroja?

Velanottokaan ei ole ratkaisu. Koronapandemian myötä maamme on ottanut yksistään tänä vuonna valtavan uuden velkataakan ja huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina.

Jo nyt näyttää varmalta, että sote-uudistus ei tule onnistumaan esitetyllä tavalla. 

Kansallinen senioriliitto katsoo, että sote-uudistusta tehtäessä senioreille on turvattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus ja mahdollisuus päättää itse hoivastaan. 

Kilpailua eri toimijoiden kesken tulee lisätä, eikä rajoittaa. Tämän tavoitteen toteutuessa palvelujen laatu vahvistuu ja laadukkaaseen hoitoon pääsee nopeammin.

Osana kehittämistä on oltava palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti. Ne tekevät seniorista päätöksentekijän. 

Palveluntuottajia kilpailutettaessa palvelun hinta ei saa olla ainoa tai pääasiallinen kriteeri. Laadulle on annettava merkittävä painoarvo. 

Ikäihmisten palvelujen laadun ja turvallisuuden valvontaa on lisättävä kaikilla tasoilla ja sitä tulee tehdä tasavertaisesti niin julkisten, yksityisten kuin kolmannen sektorinkin tuottamien palveluiden kohdalla. Valvonnan on oltava asiantuntevaa ja luotettavaa. Sanktioita vanhusten huonosta kohtelusta on lisättävä. 

Sote-järjestöjen tekemän työn merkitys on tunnustettava ja sidottava osaksi sote-uudistuksen tavoitteita jo valmisteluvaiheessa.

Eläkeläisjärjestöillä on erittäin tärkeä rooli ikääntyneiden terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäjinä. Siksi niitä on tuettava riittävästi sekä taloudellisesti ja niitä on kuunneltava herkällä korvalla palveluita kehitettäessä.