Eläkejärjestelmän tulee kannustaa työhön

Eläkeläisköyhyydessä ei ole kysymys vain ikääntyneistä, sillä yhä useampi nuori 16-39-vuotias on jo kansaneläkkeellä. Suomen kaltaisessa vauraassa sivistysmaassa on pidettävä hyvää huolta vanhuksista ja yhteiskunnan heikoimmista, ikään katsomatta.

Köyhyys ei poistu pienillä korotuksilla eläkkeisiin. Verorahoilla kustannettavaa kansaneläkettä ja takuueläkettä on tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta. Meidän on otettava samanaikaisesti huomioon koko työeläkejärjestelmä ja sosiaaliturvan uudistaminen kannustavampaan suuntaan.

ANTTI RINTEEN HALLITUKSEN ESITYKSEN mukaan pieniä verorahoitteisia eläkkeitä korotetaan kerralla enemmän kuin aikoihin. Kansaneläkkeen täysi määrä nousee 31 eurolla ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa.

Hallituksen esitys on hyvää tarkoittava ja pyrkimyksenä on köyhyyden vähentäminen. Esitetyt korotukset ovat kieltämättä tärkeitä niille vähävaraisille, jotka elävät pelkän takuueläkkeen (784,50 euroa/kk) varassa. Esimerkiksi paljon sairastava, yksin pääkaupunkiseudulla vuokralla asuva vanhus ei tule toimeen takuueläkkeellä.

Hallituksen lupaukset ja alkutoimet ovat hätiköidyn tuntuisia, mutta kuten todettua; hyvää tarkoittavan tuntuisia. Näkemys kokonaisuudesta ja valtion varojen riittävyydestä tuntuu silti puuttuvan.

KÖYHYYDEN KOKONAISVALTAISELLA TARKASTELULLA ja pitkän jänteen täsmätoimilla päästään edullisemmin haluttuun päämäärään.

Köyhyyden vähentämiseen tarvitaan hyvin valmisteltu, laaja ja yksityiskohtainen ohjelma sekä sosiaaliturvauudistus, joka ulottuu ylitse useamman vaalikauden. Siksi kaikkien puolueiden on oltava vakavasti ja rakentavasti mukana kyseisessä työssä. Myös eläkeläisliittojen näkökulmia tulee kuunnella tarkalla korvalla.

JUHA SIPILÄN PORVARIHALLITUS NOSTI TAKUUELÄKKEEN määrää kolme kertaa. Yhteensä porvarihallituksen takuueläkkeeseen tekemät korotukset olivat noin 50 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä korotettiin viimeksi vuonna 2008, jolloin korotus oli 20 euroa.

Painotus eläkkeiden korotuksissa on 2010-luvulla ollut takuueläkkeessä, joka tuli voimaan vuonna 2011.  Takuueläke määrittelee samalla vähimmäiseläkkeen tason kansaneläkeläisille.

Takuueläke kohdistuu myös nuoriin ja työkyvyttömiin henkilöihin ja sitä maksettiin viime vuonna noin 103 000:lle henkilölle. Keskimäärin takuueläke oli vuoden 2018 lopussa noin 170 euroa.

Kansaneläke voi olla nykyisin työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Täyden kansaneläkkeen saajista 34%:ia (noin 26 000 henkilöä) on nykyisin nuoria 16–39-vuotiaita. Suuri osa näistä nuorista on eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä.

ELÄKEJÄRJESTELMÄN PERUSKIVI ON SEN VAKAUS. Järjestelmän on perustuttava laajaan konsensukseen ja sopimukseen sukupolvien kesken. Eläkejärjestelmä on tehtävä tutuksi nuorille ajoissa, jotta he voivat varautua tulevaisuuteensa valitsemallaan tavalla. Nuoria on kannustettava ahkeruuteen ja kaikenlaisen työn tekemiseen. Työn tekemisestä palkitseva ansiosidonnainen työeläkejärjestelmä on kannustimista parhaimpia.

Työn tekemisellä tulee aina olla myönteinen vaikutus eläkekertymään. Muuten järjestelmä ei ole kansalaisten silmissä legitiimi. Onkin tärkeää, että työurasta riippumattoman takuueläkkeen määrän nostaminen ei johda ”tasaeläkkeeseen” niiden kanssa, jotka ovat ansainneet työeläkkeensä 30-40 vuoden aikana pienipalkkaisilla aloilla.

Korotuskierre on nyt alussa. Seuraavaksi selvitetään sitä, mistä saadaan rahoitus pienten työeläkkeiden korotuksiin. Työeläkemaksuja kun ei oikein voi enää nostaa, eikä eläkkeiden verotusta saa kiristää.

EX-KANSANEDUSTAJA OU­TI OJA­LAN (Vasemmistoliitto) usein toistama viisaus: ”Vah­va val­ti­on­ta­lous on köy­hän pa­ras ys­tä­vä.” on syytä pitää mielessä köyhyyttä Suomesta poistettaessa. Senkin johdosta nuoria polvia on kannustettava työn tekemiseen ja ahkeruuteen myös työeläkejärjestelmän keinoin.

Työ ja ahkeruus tuovat tunnetusti mukanaan hyvinvointia ja mahdollisuuden kehittää ikääntyneidenkin palveluita. Isänmaallinen ja vastuunsa tunteva hallitus puolestaan muistaa kaikessa talouden raamit ja sen antamat mahdollisuudet.

Matti Niiranen on valtiotieteiden maisteri ja Kansallinen senioriliitto ry:n toiminnanjohtaja. Hän on myös Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n työvaliokunnan puheenjohtaja, Suomen sosiaali ja terveys ry:n valtuuston jäsen sekä Kelan eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen.