Edessä on hyvin vilkas edunvalvonnan vuosi

Vuonna 2019 järjestetään ehkä jopa kolmet valtakunnalliset vaalit. Huhtikuussa valitaan uusi eduskunta ja toukokuussa suomalaisjäsenet Euroopan parlamenttiin. Syksyllä valitaan ehkä uudet maakuntavaltuustot. Kaikissa näissä vaaleissa päätetään asioista, jotka koskettavat myös senioreita.

SUOMI IKÄÄNTYY NOPEASTI. Vuonna 2030 maamme väestöstä yli neljäsosa on yli 65-vuotiaita. Jo nyt eläkeläisiä on Suomessa 1,5 miljoonaa. Ryhmä on niin suuri, että sen toiveita ei voi jättää huomiotta eduskuntavaaleissa ja seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa.

Ensi kevään eduskuntavaaleista onkin tulossa myös eläkeläisvaalit, tahtovatpa puolueet sitä tai eivät.

Seuraavan hallituksen ohjelmaa laadittaessa on löydettävä ne kustannustehokkaimmat keinot, joilla pureudutaan eläkeläisten verotukseen ja toimeentulo-ongelmiin. Hyvinvointivaltion kulut on pidettävä hallinnassa, mutta samalla palveluiden saatavuus ikääntyneille on turvattava.

Yhtälö on vaikea huoltosuhteen heikentyessä, minkä johdosta tarvitsemme mm. sote-uudistusta. Kysymys kuuluu: mistä rahat? Ansiotulojen verotusta ei ole järkevää korottaa, sillä korkea tuloverotus vie yrittämisen ja työn tekemisen motivaatiota ja on vahingollista työllisyydelle sekä talouskasvulle.

MITKÄ ELÄKELÄISTEN ASIAT NOUSEVAT puolueiden vaaliteemoiksi ensi keväänä? Jo nyt voi arvioida, että vähävaraisten eläkeläisten toimeentulo-ongelmat, palveluiden saatavuus ja verotus ovat epäilemättä vaalien puheenaiheita.

Köyhyys eläkeläisten keskuudessa on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Köyhimpien eläkeläisten tilannetta tulee helpottaa erilaisilla täsmätoimilla, jotka kohdistuvat suoraan heihin. Esimerkiksi lääkkeiden omavastuuosuuden alentaminen kohdistuu suoraan pienituloisiin ja eniten apua tarvitseviin.

Kansaneläkeindeksiin vuonna 2017 tehty leikkaus ja indeksin jäädyttäminen on peruttava vuonna 2019, tai ainakin seuraavan vaalikauden kuluessa.

NS. ”KÄÄNTEINEN KOTITALOUSVÄHENNYS” olisi tukimuoto (ei vähennys), joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä. Samaa ajattelua on sote-uudistuksessa esitetyissä henkilökohtaisessa budjetissa ja palvelusetelien käytön lisäämisessä.

Mallin arvioidaan tukevan välillisesti etenkin työvoimavaltaisia pieniä yrityksiä, joilta ikääntyneet ihmiset epäilemättä palveluja hankkisivat, jos saavat itse valita työn suorittajan. Kustannusvaikutukset yhteiskunnalle olisivat vahvistuvan työllisyyden ja verotulojen johdosta maltilliset.

Kotitalousvähennyksen korottaminen paljon palveluita tarvitsevien eläkeläisten osalta tulee ottaa myös esille hallitusneuvotteluissa.

VEROTUKSEN TULEE OLLA OIKEUDENMUKAISTA, eikä eläkeläisten verotus saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa.

Väliaikaiseksi alunperinkin tarkoitettu eläkeläisten lisävero, eli ns. raippavero on epäoikeudenmukainen ja ikärasismin luontoinen. Se tulee poistaa ensi vaalikaudella, jos talous sen suinkin sallii.

Vähintäänkin kyseisen ”raippaveron” alaraja tulisi nostaa esimerkiksi 60 000 euroon. Kyseistä eläketulon lisäveroa peritään nyt 47 000 euroa ylittävästä eläketulosta 5,85 % ja sen tuotto on arviolta noin 68 miljoona euroa vuonna 2019. Lisäveron kokonaan poistaminenkaan ei siis olisi valtava muutos - etenkin kun rahat palautuisivat todennäköisesti suurelta osin kiertoon palveluiden ostoina. 

HALUAN KIITTÄÄ LÄMPIMÄSTI kaikki senioriliiton jäseniä ja yhteistyökumppaneitamme erinomaisen antoisasta vuodesta 2018.

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019!