Auttamistyötä ja arkkiatrin viisaita elämänohjeita

Toisaalta saadun palautteen mukaan moni vireä ja hyväkuntoinen seniori empii ryhtyä aktiiviseksi auttajaksi siihen sisältyvien mahdollisten riskien johdosta. Sen johdosta on hyvä pitää mielessä se, että auttamistyössämme on kyse nimenomaan vapaaehtoistoiminnasta ja myös vertaistuen antamisesta.

Paikallisten senioriyhdistysten olisi hyvä käydä avointa keskustelua auttamistyön sisällöstä ja määritellä yhdistyksen hallituksessa toiminnot siten, että riskejä ei oteta. Vapaaehtoinen auttaminen ei tietenkään voi olla sellaista, jossa tarvitaan ammattilaisen toimia. Terve kaupunkilais- ja maalaisjärki kyllä kertovat sen, mitä toimia vapaaehtoiset voivat tehdä.

Kyse on aivan arkisista asioista, ystävätoiminnasta, kaupassa käynnistä, kevyestä kotiavusta, digineuvonnasta, muistikerhoista, ulkoilusta ja niin edelleen. Kukin auttaa mahdollisuuksiensa mukaan ja siten kun on turvallista.

KANSALLINEN SENIORILIITTO KANNUSTAA OSALTAAN paikallisia senioriyhdistyksiä talkoisiin ja auttamistyöhön. Sen johdosta liitto on aloittanut yhteistyön IF-vakuutusyhtiön kanssa ja vakuuttanut sekä piirijärjestöt että paikalliset senioriyhdistykset.

Uusiin vakuutuksiin kuuluvat toiminnan vastuu-, oikeusturva- ja hallinnonvastuuvakuutus sekä henkilövakuutuksista talkooväen suppea tapaturmavakuutus.

Jotta vakuutukset ovat voimassa, tulee kaikki vakuutusten piirissä oleva toiminta, niin talkoot kuin auttamistyön muodotkin, olla yhdistyksen hallituksen ennakkoon päättämää. Lisätietoja löytyy tämän lehden sivulta 9.

ARKKIATRI RISTO PELKONEN TOTEAA PATINA-LEHDELLE myöntämässään haastattelussa, että eläkeläisten tekemä valtava vapaaehtoistyön määrä unohtuu valitettavan helposti. Se kun ei näy bruttokansantuotteessa. 

Arkkiatrin viisaista sanoja pohdiskelemalla saa voimaa järjestötyöhön ja vapaaehtoiseen auttamistoimintaan. Auttaminen nostaa sekä auttajan että autettavan ihmisarvoa ja tarpeellisuutta. ”Ihmisen on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin, olevansa osa jotakin yhteisöä”, toteaa arkkiatri.

Pelkonen korostaa myös sukupolvien välisen yhteyden tärkeyttä.  Nuoret tarvitsevat vanhuksia ja toisin päin. Vanhukset ovat myös merkittävä voima kulttuuripalvelujen ylläpitäjinä, sanoo Pelkonen.

Arkkiatri Pelkosen elämänohjeita voi lukea lisää sivuilta 4-5.

KANSALLINEN SENIORILIITTO TEKEE ISON osan edunvalvontatyöstään Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:ssä – yhteistyössä viiden muun valtakunnallisen eläkeläisliiton kanssa.

Vakiintuneita vaikuttamisen keinoja ovat mm. budjettikannanotot sekä lausunnot eri ministeriöille ikääntyneitä koskevasta kulloinkin käsittelyssä olevasta lainsäädännöstä. Parhaillaan EETU valmistelee vaaliteesejään sekä eduskuntavaaleihin että mahdollisesti toteutuvien maakuntavaalien varalle.

Edunvalvontatyöstämme tavoitteista kerrotaan tämän lehden sivuilla 6-9.

SENIORILIITON STRATEGIA NÄKYY PATINA -lehden jokaisessa numerossa artikkeleiden sisältönä. Liiton strategian tärkeimpiin osa-alueisiin kuuluu edellä mainitun auttamistyön lisäämisen ohella ikääntyneiden digitaalisten valmiuksien edistäminen.

Senioriliitto on eläkeläisjärjestöjen keskuudessa edelläkävijä nettiasioissa. Panostamme senioreiden digiosaamiseen, neuvontaan ja sosiaaliseen mediaan. Tämän lehden sivuilta 10-11 löytää tietoa ja käytännön vihjeitä verkkokaupassa asiointiin. Sivuilla 16-19 on runsaasti muuta verkkoon ja it-taitoihin liittyvää asiaa.

Liiton strategiasta löytyy lisätietoja nettisivuiltamme www.senioriliitto.fi . Yhdistystoimijat löytävät lisäksi käytännön ohjeita strategian jalkauttamiseen saman sivuston tietopankista.