Vastakkainasettelun aika ei ole ohi!

Kansallinen senioriliitto on hämmästynyt vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen ja ajatuspaja Liberian ehdotuksista heikentää eläke-etuuksia. Lisää mielenkiintoa esitykseen tuo ajankohta. Vihreisiin arvoihin perustuva eläkeläisjärjestö Ikivihreät eläkeläiset ry on nimittäin vähän aikaa sitten rekisteröitynyt valtakunnalliseksi liitoksi ja pyrkii mukaan eläkeläisten edunvalvontaan.

Suomalainen eläkejärjestelmä, joka perustuu ylisukupolvisen yhteisvastuun malliin, missä työnantajat ja työssäkäyvä väestö kustantavat pääosin maksuunpantavat eläkkeet, on toiminut kansainvälisestikin tarkastellen hyvin.  Harjanteen ja kumppaneiden esitys eläkeindeksien leikkaamisesta on puuttumista ansaittuihin eläkkeisiin, jotka kuuluvat omaisuuden suojan piiriin. Indeksikorotukset ovat suurimmalle osalle eläkeläisistä ainoa tapa nostaa tulotasoaan ja siten varmistaa ostovoimaansa. 

Myös ehdotus lisätä haittavero osaksi eläketulojen jo valmiiksi kireää verotusta on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta harkitsematon. On syytä muistaa, että reilu neljännes eläkeläisistä joutuu tulemaan toimeen 1250 € eläkkeellä. Lisäksi lääkkeiden arvonlisävero on noussut, lääkkeisiin on tullut maksukatto, eläkeläisten asumistukea leikataan ja verotus kiristyy eläketulovähennyksen leikkauksen takia 2500–4500 € kuukaudessa ansaitsevilla eläkeläisillä. - Voidaankin kysyä, mihin vihreät pyrkii eläkeläisten elintasoa leikkaamalla vai halutaanko siirtää lisää eläkeläisiä toimeentulotukiasiakkaiksi? Onko tämä vihreiden kiitos suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaneille sukupolville? 

Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noin 6 prosenttia työikäisistä ja määrä valitettavasti kasvaa. Suurimmat syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. TELAn mukaan työkyvyttömyyden kustannukset ovat noin 10 miljardia vuodessa. Harjanteen ja kumppaneiden ehdotus eläkeiän nostamisesta vaatisi rinnalleen työkykyjohtamiseen panostamista ja sen kehittämistä. Työterveyshuollon toimia +55-vuotiaiden työkyvyn seuraamiseksi tulisi lisätä ja pääsyä kuntoutuksen pariin tarvittaessa madallettava. Eläkeiän nostaminen ilman järkeviä tukitoimenpiteitä on epärealistista. 

On myös hyvä muistaa, että vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle siirtymisikää on saatu myöhennettyä hallitusti.  

Mitä tulee Ruotsin mallin mukaiseen eläkekattoon, kannattaa muistaa, että lakisääteisten eläkkeiden lisäksi Ruotsissa on erittäin kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat lisäeläkejärjestelmät sekä julkisen että yksityisen sektorin palkansaajille. Sopimuseläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista kaikille, jotka työskentelevät alalla, jota sopimus koskee. Työmarkkinaeläkkeet kattavatkin noin 90 prosenttia palkansaajista (lähde Eläketurvakeskus). Eläkekatto ei ulotu lisäeläkejärjestelmiin. Ruotsin eläkejärjestelmässä on kuitenkin osia, joiden soveltamista Suomessa on syytä harkita.

Kari Kantalainen                                                        Maarit Kuikka

puheenjohtaja                                                             toiminnanjohtaja