Leena Jääskeläinen vaatii: Yli 65-vuotiaat on nähtävä yhä merkittävinä tekijöinä – Ikäihmiset eivät ole samaa massaa
European Seniors' Unionin eli ESUn varapuheenjohtaja Leena Jääskeläinen korostaa, ettei ikäihmisiä pidä ajatella yhtenä yhtenäisenä ryhmänä. "Jos ajatellaan 65–100-vuotiaiden ikähaarukkaa, siinä on välissä 35 vuotta. On todellakin puhuttava eri ikätasoista!"
Kansallisen senioriliiton valtuuston puheenjohtaja Leena Jääskeläinen osallistui maaliskuun alussa 2020 European Seniors' Unionin eli ESUn hallituksen ja komitean kokoukseen Prahassa.
– Ikäihmisiä on aina vain suhteellisesti enemmän Euroopassa. Me emme ole yksi yhtenäinen ryhmä. Lapsetkin ovat vauvoja, tarhaikäisistä, esikoululaisia, ala-asteen ikäisiä ja niin edelleen. Jos ajatellaan 65–100-vuotiaiden ikähaarukkaa, siinä on välissä 35 vuotta. On todellakin puhuttava eri ikätasoista! On löydettävä niille jokaiselle oma määritelmänsä, ESUn varapuheenjohtaja Jääskeläisen vetoaa.
Sanat ovat vallan käytön välineitä. Ei ole ihan sama, miten ikäihmisistä puhutaan. Jääskeläinen pohtii, millä tavoin suomeksi voidaan kutsua henkilöitä ikähaarukassa 65–80? Entä ovatko yli 80-vuotiaat sitten vanhuksia?
Jääskeläinen näkee, että palveluja olisi nykyistä helpompi kohdentaa oikeille ikäluokille, kun ikäihmisten joukko nähtäisiin moninaisina yksilöinä.
– Suurin haaste suomalaisessa yhteiskunnassa on nähdä yli 65-vuotiaat yhä merkittävinä tekijöinä. Ikäihmiset eivät ole samaa massaa, Jääskeläinen sanoo.
– Miksi pitäisi jättää työt jo 65-vuotiaana, jos haluaa jatkaa pidempään? 70–75-vuotiaat voivat antaa paljon yhteiskunnalle.
Syntyvyys näyttää alenevan Euroopassa koko ajan. ESU on huolissaan siitä, että väkimäärän väheneminen voi näkyä investointien määrässä, kaventuneina kuljetusyhteyksinä sekä koulutuksellisten, kulttuuristen ja hyvinvoinnin palvelujen määrissä.
– Kaikkein tärkeintä on taata joka maassa eläkkeiden ja terveyspalveluiden riittävä taso, Jääskeläinen korostaa ESUn kokouksen jälkeen.
Pitkäikäisyyden yleistyminen on yhteiskuntien menestystarina. Se kertoo siitä, että ikäihmiset ovat aiempaa terveempiä, toimintakykyisempiä ja aktiivisempia. Silti ikääntyneistä puhutaan usein yhteiskunnallisena ja taloudellisena taakkana.
Myös Kansallinen senioriliitto haluaa muuttaa sitä, miten ikäihmiset nähdään ja mitä heistä ajatellaan.
– On pidettävä yllä sukupolvien yhteistoimintaa ja dialogia. Pitää taata jokaiselle elinikäinen oppimismahdollisuus ja käyttää hyödyksi eri-ikäisten ihmisten ammattitaitoa. Aina ei tarvita uusia päätöksiä tai lakeja, vaan on muutettava omaa ajatusmaailmaa, Jääskeläinen sanoo.
ESU haluaa turvata Euroopan kaikkien sukupolvien elämänlaadun. Digitalisaation kelkkaan kaikkien on päästä mukaan – sen menestyksellisestä toteutuksesta riippuu Euroopan kehittyminen.
ESUn kokouksessa pohdittiin Euroopan yhteisiä haasteista, joita ovat muun muassa demografinen muutos, ilmaston lämpeneminen, yksinäisyyden lisääntyminen, populismin nousu ja globaalien epidemioiden, kuten koronaviruksen, leviäminen.
Kuvassa Leena Jääskeläisen kanssa ovat ESU:n puheenjohtaja An Hermans ja Itävallan entinen meppi, ESU:n hallituksen jäsen Heinz Becker.