Kansallisen senioriliiton tavoitteet aluevaaleissa 23.1.2022

Jotta tämä tavoite toteutuu, kannustamme senioreita vaikuttamaan aluevaaleissa – asettumalla ehdokkaaksi ja äänestämällä. Vaalien merkitys on huomattava, koska sote-uudistus on tärkein ihmisten peruspalveluja koskeva uudistus vuosikymmeniin. Erityisesti ikäihmisten tulee saada äänensä näissä vaaleissa kuuluviin. 

Senioreilla on tarjottavana osaamista, näkökulmia ja kokemusta yhteiskunnalliseen keskusteluun, päätöksentekoon ja yrityselämään. Sukupolvien välinen arvostus ja ymmärrys ovat tärkeitä yhteiskunnan haasteiden keskellä. Ikäsyrjinnän torjuminen on kaikkien asia.

Vaalien aikataulu

• Vaalipäivä    23.1.2022
  • Ennakkoäänestys alkaa                12.1.2022
  • Ehdokasnumerot tulevat               23.12.2021
  • Ehdokasasettelu päättyy               14.12.2021
• Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022

Tavoitteet 

1. Palveluiden saatavuus ja laatu turvattava, palveluketjut saumattomiksi 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnassa ja järjestämisessä on lähdettävä ikääntyneen asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja hänen tahtonsa kunnioittamisesta. Ihmisarvoinen elämä on turvattava loppuun saakka. Yhdenkään ikääntyneen ei pidä joutua kokemaan turvattomuutta missään elämän vaiheessa.

Ikääntyneiden hoidon ja palveluiden on oltava oikea-aikaisia ja tehokkaita. Palvelujen laadun ja turvallisuuden valvontaa on tehostettava kaikilla tasoilla. Valvonnan tulee olla asiantuntevaa ja luotettavaa. Laiminlyönteihin ja epäkohtiin tulee puuttua.

Palveluketjujen tulee olla saumattomia. Ikääntyneen ihmisen hoito ei saa vaarantua siirryttäessä hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaaksi. Ikääntyneillä tulisi olla omalääkäri, jonka puoleen voi kääntyä terveyshuolissa.

On lisättävä ikääntyneen väestön mahdollisuuksia valita vapaasti, minkä toimijan, yrityksen tai yhteisön tuottamia palveluja he haluavat käyttää. Tämä vahvistaa kilpailua palvelun laadulla. Pienten tuottajien palvelutarjonta on edelleen turvattava. Sairasvakuutuskorvauksia on kehitettävä. Palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käyttö tulee olla mahdollista valinnanvapauden turvaamiseksi.  

Ikääntyneet tarvitsevat oikea-aikaista tietoa heitä koskevista palveluista ja etuisuuksista. Tietämättömyys kasvattaa turvattomuuden tunnetta. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että ikääntynyt asiakas saa tarvitsemansa tiedon, miten palvelut turvataan ja missä ne ovat saatavilla siirryttäessä kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueelle. Alueelle tulisi luoda palvelupiste, josta ikääntynyt saa tietoa, tukea ja ohjausta tarvitsemissaan asioissa. Lisäksi alueet vastaavat siitä, että kussakin hyvinvointialueen kunnassa toimii ikääntyneiden tukihenkilö, joka toimii yhteistyössä palvelupisteen kanssa. 

Palveluiden saatavuutta voidaan edistää tietoteknisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi sote-keskukset voivat järjestää etävastaanottoja helpottamaan hoitoon pääsyä. Ratkaisuja kehitettäessä on otettava huomioon ne ikääntyneet, joiden aistit ovat heikentyneet,  joilla on muistisairaus, tai liikkuminen on hankalaa. Näin ollen ikääntyneille tulee tarjota mahdollisuuksia saada koulutusta ja opastusta laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. On varmistettava, että ikääntyneet voivat itse osallistua ja vaikuttaa digitaalisten palvelujen kehittämiseen. 

Ikääntyneen mahdollisuudet asua turvallisissa olosuhteissa ja saada tarvitsemansa hoivapalvelut tulee turvata sote-uudistuksessa. Hyvinvointialueiden ja sen kuntien tulee yhdessä määritellä, mikä taho vastaa ikääntyneille tarjottavista asumispalveluista ja sopia työnjaosta sekä vastuukysymyksistä.

Paras lopputulos saavutetaan alueen, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä. Olemassa olevat hyvät käytännöt ja ratkaisut palveluiden järjestämiseksi tulee turvata. Vanhuspalveluiden järjestämisessä laatu on ratkaisevin tekijä.

2. Henkilöstövoimavarat turvattava 

Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaisten riittävyys ja ammattitaito on turvattava hyvinvointialueilla. Ikääntyneiden hoito ei saa vaarantua hoitaja- tai lääkäripulan johdosta. Hoidon tulee olla jatkossakin yksilöllistä, laadukasta ja turvallista ja jokaisen saatavilla myös kotihoidossa. Hoitosuhteen jatkuvuus tulee turvata.

Hoivahenkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen tulee turvata hyvän johtamisen, mielekkäiden työolojen ja oikeudenmukaisen palkkauksen avulla.

3. Eläkeläisjärjestöille vankka asema alueellisessa vanhusneuvostossa

Hyvinvointialueen vanhusneuvostolle on laadittava toimintasääntö, jossa kuvataan sen asema, tehtävät ja jäsenrakenne. Valtakunnallisesti toimivien eläkeläisjärjestöjen edustus vanhusneuvostossa on turvattava. Yhteistyö kuntien vanhusneuvostojen kanssa tulee olla saumatonta ja säännöllistä.

Vanhusneuvoston edustajilla pitää olla mahdollisuus osallistua hyvinvointialueen muiden toimielinten työhön ja antaa vanhusneuvostolle mahdollisuus tulla kuulluksi jo valmisteluvaiheessa niissä kysymyksissä, jotka koskettavat ikääntyneitä. 

4. Eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytykset turvattava 

Vanhuspalvelulaki velvoittaa edelleen kuntia toimimaan yhteistyössä järjestöjen kanssa ikääntyneitä koskevien asioiden käsittelyssä. 

Monissa kunnissa tuetaan paikallisten eläkeläisyhdistyksen toimintaa rahallisesti tai antamalla tiloja yhdistysten käyttöön. Senioriliitto edellyttää, että kunnilla on jatkossakin resurssit vastaavanlaisen tuen antamiseen.

5. Järjestöjen ja alueiden yhteistyölle luotava pysyvät rakenteet ja toimintatavat

Hyvinvointialueen kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta järjestöjen kanssa on sovittava hyvinvointialuestrategiassa. Järjestöjen mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluksi hyvinvointialueen päätöksenteon eri vaiheissa on turvattava.

Jokaiselle hyvinvointialueelle tulisi nimetä järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.