Senioriliiton 10 teesiä senioreiden puolesta

1. Jokaiselle suomalaiselle on taattava arvokas vanhuus

Vanhuksista on pidettävä hyvää huolta. Ikäsyrjintää ei tule sallia. Kaikkien suomalaisten tulisi parhaan kykynsä ja mahdollisuuksiensa mukaan kantaa vastuuta ikääntyneistä läheisistään. Suomalaisen on voitava luottaa siihen, että vanhusten kotihoidon ja hoivakotien palvelu on hyvää, laadukasta ja turvallista. Palveluntuottajia kilpailutettaessa palvelun hinta ei saa olla ainoa tai pääasiallinen kriteeri, vaan laadulle on annettava merkittävä painoarvo.

Vanhuspalvelulain toteuttamisesta vastuu on nyt kunnilla. Vanhuspalvelulain velvoittavuutta ja noudattamista on vahvistettava. Ikäihmisten palvelujen laadun ja turvallisuuden valvontaa on lisättävä kaikilla tasoilla ja valvonnan on oltava asiantuntevaa ja luotettavaa. Sanktioita vanhusten huonosta kohtelusta on lisättävä.

Vanhusten palveluissa hoitajien ja henkilökunnan määrän on oltava hoidon ja hoivan tarpeeseen nähden riittävä ja toiminnan ammattimaista, oli palveluntuottaja sitten julkinen, yksityinen tai kolmas sektori. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalinnoissa on varmistettava opiskelijoiden soveltuvuus työskennellä alalla. Palveluita tulee kehittää myös hyödyntämällä hoitoa tukevia teknologisia ratkaisuja.

Kotipalvelujen saatavuus, laatu ja turvallisuus on taattava. Tarvittaessa pääsy asukkaan kuntoa vastaaviin asumispalveluihin on turvattava nopeasti.

Läheisistään vastuuta kantaville omaishoitajille tulee taata sopimus ja heille kuuluvat vapaapäivät. Yhä useampi työssäkäyvä hoitaa itselleen läheistä seniorikansalaista. Senioriliitto kannattaa työntekijän lakisääteistä oikeutta saada tuettua läheisen hoito- tai hoivavapaata.

 

2. Sote-palveluiden laatu ja valinnanvapaus turvattava

Sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettava vaalikaudella 2019–2023. Se on tehtävä palveluiden laatu edellä. Vanhusten hoidon hyvästä tasosta ei saa tinkiä. Kuntien vastuuta palveluiden laadun valvonnassa on korostettava. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun on oltava riittävän isolla organisaatiolla, jotta palveluiden laatu ja yhdenvertaisuus voidaan turvata. Hallinnolliset kulut on pidettävä kurissa.

Sosiaali- ja terveyspalveluita on uudistettava asiakaslähtöisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Palvelut on järjestettävä oikea-aikaisesti ja niiden on oltava vaikuttavia ja tehokkaita. Valinnanvapauden lisääminen tukee tätä tavoitetta. Valinnanvapaus antaa ikääntyneille nykyistä paremmat mahdollisuudet itse päättää, minkä toimijan, yrityksen tai yhteisön tuottamia palveluja he haluavat käyttää.  Samalla kilpailu palvelujen laadulla vahvistuu. Palveluseteleiden käyttöä kunnissa on lisättävä valinnanvapauden turvaamiseksi jo nyt.

Senioriliiton mielestä sote-palvelujen valinnanvapaus on myönteinen ja tärkeä asia senioreille. Siksi on tarpeellista turvata palvelujen valinnanvapaus koko maassa. Sote-palvelujen käyttäjä nähdään helposti päätöksenteon kohteena, mutta mm. palveluseteli ja niin sanottu henkilökohtainen budjetti tekevät hänestä päätöksentekijän

 

3. Senioriystävällistä ja turvallista asumista ja elämää edistettävä

Suomessa on edistettävä seniorikansalaisten mahdollisuuksia asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Keinovalikoima on laaja.

Ikääntyneiden arkea voidaan helpottaa korottamalla yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennystä. Pienituloisilla eläkeläisillä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta kotitalousvähennykseen negatiivisen verotuksen takia. Näille eläkeläisille tulee luoda taloudellinen avustus, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä, mutta olisi verotuksellisesti nettomääräinen.

Seniorikansalaisille on tiedotettava riittävästi mahdollisuudesta ostaa tietyin edellytyksin kotipalveluita ja niiden tukipalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta ilman 24 prosentin suuruista arvonlisäveroa.

Robotiikkaa ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan edistää turvallista ja viihtyisää kotona asumista. Suomi on yksi digitalisaation ja tekniikan kärkimaita, joten Suomi voi olla edelläkävijä ikäteknologian kehittäjänä ja hyödyntäjänä.

Niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut digitalisoituvat kiihtyvällä vauhdilla. Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hyödyntää verkkopalveluita. Monella ikääntyneistä on keskimääräistä huonommat tietotekniset taidot, minkä vuoksi he tarvitsevat mahdollisuuksia asioida kasvokkain tai puhelimitse. Julkisten palveluiden, erityisesti tärkeimpien viranomaispalvelujen, palveluverkon on oltava riittävän kattava, jotteivat matkat palvelupisteisiin muodostu kohtuuttoman pitkiksi. Digitalisaation edetessä pitää kiinnittää enemmän huomiota ikääntyneiden tietoteknisiin taitoihin, tarjoten opastusta ja koulutusta.

 

4. Ikäihmisten terveydenhuolto- ja lääkekustannukset pidettävä kohtuullisella tasolla

Sairaala- ja lääkekustannukset vaikuttavat seniorikansalaisten kuluihin muuta väestöä enemmän. Varsinkin paljon sairastavien eläkeläisten asemaa voidaan parantaa lääkekorvausjärjestelmää ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevilla muutoksilla. Senioriliiton mielestä terveydenhuollon palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi vuotuiseksi maksukatoksi, jonka taso on korkeintaan yhden kuukausittaisen takuueläkkeen suuruinen.

Senioriliitto kannattaa terveyskeskuslääkärimaksujen niin sanotun välikaton säilyttämistä. Välikaton poistamisella olisi kielteinen vaikutus ikäihmisten mahdollisuuksiin käyttää terveyskeskuspalveluita.

 

5. Verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja indeksien luotettavia

Kansalaisten verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Kansallinen senioriliitto vaatii, ettei eläkkeensaajien verotus saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Eläketulon lisävero, niin kutsuttu raippavero, on epäoikeudenmukainen ja ikärasismin luontoinen.

Senioriliitto kannattaa työeläkeindeksijärjestelmän mallia, jossa palkkatason muutoksen paino on 30 prosenttia ja hintatason nousun paino 70 prosenttia. Senioriliiton mielestä on lisäksi selvitettävä, miten hyvin kuluttajahintaindeksin perusteena oleva kulutuskori vastaa eläkkeellä olevien ihmisten kulurakennetta.

Kansaneläkeindeksiin vuonna 2017 tehty leikkaus ja indeksin jäädyttäminen on peruttava. Takuueläkkeen riittävä taso on turvattava.

 

6. Työllisyysasteen kasvulla turvataan vanhusten palvelut

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on hajanainen ja passivoiva, minkä vuoksi järjestelmä on uudistettava. Sosiaaliturvauudistuksen on tuettava työllisyysasteen nostoa, koska huoltosuhde heikkenee väestön ikääntyessä.

Eläkkeellä olevilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa kuin on työikäisillä, minkä vuoksi eläkeläisten sosiaaliturva ei saa jäädä jälkeen muista ikäryhmistä sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa.

Senioriliitto suhtautuu myönteisesti tukimuotojen yhdistämiseen ja yksinkertaistamiseen. Sosiaaliturvan uudistus on samalla mahdollisuus päivittää eläkeläisten etuudet vastaamaan tämän ajan tarpeita.

 

7. Esteetöntä asumista on edistettävä

Kunnilla on keskeinen rooli kaavoittamisessa ja rakentamisessa, mutta valtiovalta voi omilla toimillaan tukea esteetöntä rakentamista ja peruskorjausta. Väestön ikääntyessä uusien esteettömien asuntojen tarve on valtava.

Vanhojen hyväksi havaittujen asumismallien rinnalla voidaan kokeilla ja kehittää uusia senioriasumisen malleja tai yhteisöllisyyttä korostavia ratkaisuja. Oikeanlaisilla asumisratkaisuilla voidaan lisätä turvallisuutta, ennalta ehkäistä yksinäisyyttä ja helpottaa liikkumista. Kokeilujen toteuttamiseksi tarvitaan uusia rahoitusmalleja.

Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota esteettömään liikkumiseen ja ikääntyneiden arkea helpottaviin teknologisiin ratkaisuihin. Samalla on panostettava korjausrakentamiseen ja arkea helpottaviin ratkaisuihin. Valtion on tuettava nykyistä suuremmalla määrärahalla hissien jälkikäteistä asentamista.

 

8. Ikäihmisiä arvostavaa ilmapiiriä on edistettävä

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja TNS-gallup oy:n vuonna 2016 toteuttaman Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen mukaan ikäihmiset kokevat laajasti, että heitä kohdellaan toisen luokan kansalaisina. Tutkimuksen mukaan jopa 75%:ia ikääntyneistä katsoo, että yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää.

Sivistynyt yhteiskunta arvostaa seniorikansalaisten elämänkokemusta ja näkee heidät aktiivisina ja itsenäisinä yhteiskunnan toimijoina. Seniorikansalaiset käyttävät monipuolisesti suomalaisia palveluita. Osa seniorikansalaisista on edelleen työelämässä ja moni heistä toimii vapaaehtoisena, esimerkiksi tukena ikäihmisille täydentäen näin yhteiskunnan palveluita.

Sukupolvien välinen arvostus ja ymmärrys on voimavara yhteiskunnan kohdatessa uusia haasteita. Se on ollut yksi Suomen menestystekijöistä.

 

9. Kansalaisjärjestötoimintaa on tuettava

Julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamien palveluiden ja tukien rinnalla tarvitaan muita keinoja ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseen. Kansalaisjärjestötoiminta on erittäin kustannustehokas tapa hoitaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Eläkeläisjärjestöt kaikkialla Suomessa tekevät mittaamattoman arvokasta ja laaja-alaista työtä ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä yksinäisyyden torjumisessa. Tämä toiminta on suurelta osin vapaaehtoisten talkootoimintaa. Kymmenet tuhannet ikääntyneet toimivat eläkeläisliitoissa sekä niiden piiri- ja paikallisosastoissa. Valtio, maakunnat tai kunnat eivät voi korvata eläkeläisjärjestöjen yhdistyksissä toimivia kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia tukijoita ja vertaisohjaajia.

 

10. Oikeusasiamiehen asemaa ikäihmisten puolustajana on vahvistettava

Senioriliitto kannattaa oikeusasiamiehen rooliin vahvistamista vanhusten oikeuksien valvojana. Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta ja tiedonsaantioikeus, monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn.

Eduskunta myönsi oikeusasiamiehelle toimintamenoihin 250 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2019 ikäihmisten oikeuksien valvonnan ja edistämisen tehostamiseksi. Päätös on myönteinen, mutta lisämääräraha on riittämätön.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anneli Taina, puhelin 0400 852 626

Toiminnanjohtaja Matti Niiranen, puhelin 040 501 9192 

Järjestösihteeri Pia Nyman, puhelin 044 202 2222