SOTE-palveluiden valinnanvapaus

Kansallinen senioriliitto ry                                         KANNANOTTO joulukuussa 2017

 

Sote-palveluiden valinnanvapaus on myönteinen uudistus senioreille

 

Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalveluiden tarvetta: palveluntarve kasvaa vanhuspalveluissa jopa 70 prosenttia ja terveydenhuollossa noin 20 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Asiakasseteli ja ns. henkilökohtainen budjetti muuttavat seniorin päätöksenteon kohteesta päätöksentekijäksi. Valinnanvapaus mahdollistaa sen, että myös ikääntyneet voivat jatkossa itse päättää nykyistä laajemmin, minkä yrityksen tai yhteisön tuottamia palveluita he käyttävät. Tämä on erinomainen asia.

Valinnanvapauslainsäädännön ensisijainen tarkoitus ei saa olla säästöt, vaan hoidon laadun ja saavutettavuuden parantaminen. On erittäin tärkeää, että ikääntyneet saavat tulevaisuudessa nykyistä nopeammin ja parempia terveydenhuollon peruspalveluita. Sairauksien ennaltaehkäiseminen tuo säästöjä hoitojen kustannuksiin.

Tehokkuus kuitenkin todennäköisesti lisääntyy ja säästöjä saataneen pitkällä aikavälillä kilpailun myötä.

Asiakassetelien omavastuu ei saa olla liian korkea

Asiakasseteleitä tulee voida käyttää mahdollisimman laajaan kirjoon ikääntyneiden ja vanhusten palveluita. Ihmisen itsensä valitsemat kotipalvelut ja kotisairaanhoito ovat tärkeitä pitkään kotona asumisen mahdollistamiseksi.  

Asiakassetelin omavastuu ei saa olla ikääntyneillä liian korkea, jotta niitä voivat käyttää myös vähävaraiset eläkeläiset. Niitä tulee voida käyttää myös esimerkiksi polikliiniseen kirurgiaan, kaihileikkauksiin, suun terveydenhuollon palveluihin, geriatriaan, sisätauteihin ja ortopediaan. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus myös oman hoitohenkilöstön, esimerkiksi omalääkärin tai oman hoitajan valintaan.

Henkilökohtaista budjettia tarvitaan myös vanhuspalvelujen asiakkaille, jotka käyttävät esimerkiksi asumispalveluja pitkäaikaisesti ja joilla on muutoinkin laaja-alainen palvelujen tarve.

Laatukriteerit palveluiden tuottajille

Halvin hinta on vanhusten hoidossa heikko kriteeri. Se ei turvaa tai mittaa, eikä siis takaa arvokkaan ikääntymisen toteutumista.

Julkinen kilpailuttaja on pitää usein hintaa kilpailutuksessa erittäin painavana kriteerinä. Sen tulee olla toki jatkossakin eräs tärkeistä kriteereistä. Kun valinta siirtyy kuluttajalle, hän voi harkita tarpeen tehokkaammin ja kiinnittää ennen kaikkea huomion palvelun laatuun.

Sote-uudistuksen tarkoituksena on lisätä yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja ja tuoda ne taloudellisesti paremmin saataville. Valinnanvapauden ja asiakasseteleiden kautta yksityiset palvelut tulisivat myös vähävaraisempien saataville nykyistä paremmin. Kansallinen senioriliitto ry pitää näitä tavoitteita erittäin kannatettavina.

Hankintojen suunnittelussa tulee korostaa palvelujärjestelyn pysyvyyttä ja kokemuksen tuomia alueellisia verkostoja voimavarana.  Palvelujen sisältö, henkilöstön vuorovaikutustaidot sekä asiakkaan ja omaisten palaute tulee sisällyttää hankinnan kriteereihin.  Palvelujen tuottajille asetettavissa kriteereissä pitää laatukriteerinä olla asiakaspalaute ja laatuvertailussa myös palveluiden saatavuus eri tuottajilla.

Lähipalvelut ja liikkuvat palvelut on turvattava

Lähipalveluiden säilyttämisen kannalta on tärkeää, että esityksessä pienten sote-yritysten mahdollisuudet tuottaa valinnanvapauden palveluita on paremmat ja että ne voivat toimia sote-keskuksena esimerkiksi yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta, esimerkiksi osuuskuntana.

Kansallinen senioriliitto pitää hyvänä sitä, että myös yksinyrittäjien pääsy sote-markkinoille turvataan asiakassetelijärjestelmässä.

Vaikka julkisten terveysasemien määrä vähenisi niiden keskittymisen myötä, niin ne eivät katoa. Järjestelmä täydentyy ja yksityiset palvelutuottajat takaavat palveluverkoston tiheyden. Esimerkiksi Tukholmassa  vastaavan kaltaisen uudistuksen myötä lähipalvelut ovat jopa parantuneet, kun eri kaupunginosiin on saatu lisää pieniä terveysalan palveluiden tarjoajia. Markkinat ovat luoneet tarjontaa.

Lähipalvelut on turvattava ikääntyneelle väestölle ihmissuhteiden säilyttämiseksi. Etäällä olevan palveluntuottajan valinta voi eristää iäkkään ihmisen tarpeettomasti puolisosta tai läheisistä ja heikentää osallisuutta, toimijuutta sekä psykososiaalista toimintakykyisyyttä.  Tämän johdosta palveluiden tuottajia on kannustettava erilaisiin liikkuviin palvelumalleihin.

Palveluiden jatkuvuus ei saa kärsiä kilpailutuksesta. Valinnanvapauden piiriin tulisi jatkossa liittää myös mahdollisuus toivoa hoitajaksi tiettyä ammatti-ihmistä esim. lääkäriä.

Ikääntyneiden kotihoidon ja asumispalvelujen järjestäminen

Vanhusten omaishoitajat ovat usein itsekin ikääntyneitä. Ikääntyneiden ihmisten kannalta hoivan keskittämiseen kotikunnan ulkopuolelle tai erityisesti kauas omaisista ja läheisistä ei ole perustetta.

Jotta valinnanvapaus vanhusten asumispalveluissa toteutuisi, tulee asiakasseteleitä myönnettäessä varmistaa setelin arvo riittävän suureksi, jotta myös vähävaraisilla henkilöillä olisi tosiasiallisesti mahdollisuus valinnanvapauteen ja riittävä määrä seteleitä suhteessa muulla tavalla järjestettäviin palveluihin.

Lisäksi tulee taata maakunnan strategiassa riittävä rahoitus henkilökohtaista budjettia varten, jotta valinnanvapaus käytännössä toteutuu. Valinnanvapauden toteutumisesta tulee tehdä seurantaa myös asiakasnäkökulmasta käsin.  

Tukea ikääntyneille hoidon suunnitteluun ja palveluiden hankintaan

Kaikilla ikäihmisillä ei ole digitaalisten palveluiden käyttämiseen riittävää osaamista, laitteita tai edes internet-yhteyttä. Ikääntyneet tarvitsevat vielä pitkään henkilökohtaista kontaktia palvelutuottajiin ja viranomaisiin asioidensa hoitamisessa. Tämä koskee myös valinnanvapautta, asiakasseteleitä sekä henkilökohtaista budjettia. Suullinen ja netin kautta annettava ohjaus ei riitä, eikä takaa ohjauksen esteettömyyttä.

Ikääntyneille tulee antaa riittävän selkeässä muodossa sekä suullisesti että kirjallisesti ohjausta asiakasseteleiden käyttämisestä ja henkilökohtaisesta budjetista. Heille on tarjottava esimerkiksi keskenään vertailukelpoista tietoa siitä, mitä asiakasseteli kattaa ja mikä jää ihmisen itsensä maksettavaksi. Vaikka suullista ohjausta kehitettäisiin, tiedetään, että puheesta unohtuu suuri osa. Selkeän kirjallisen hintavertailun jälkeen kilpailu voidaan käydä palvelujen laatuun perustuen.

Sote-keskuksen tietoja asiakkaasta on käytettävä hyväksi palvelutarvetta ja suunnitelmaa laadittaessa ja asiakasta itseään ja hänen tarpeitaan on aidosti kuultava.

Järjestöillä tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Moni kotona asuva ja myös usea palvelukodissa asuva ikäihminen kokee yksinäisyyttä. Sitä voidaan lievittää eri yhdistysten organisoiman ystävätoiminnan ja muun virikkeellisen vapaaehtoistoiminnan avulla.

Kunnille jää sote-uudistuksen jälkeenkin velvollisuus asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa vielä pitkään, on erityisen tärkeää, että maakunnat ja kunnat rakentavat aidon kumppanuuden kolmannen sektorin kanssa. Kuntien tehtäväksi pitäisi säätää vapaaehtoistoiminnan koordinointi.

Kunnan tulee tukea sekä rahallisesti että muilla tarvittavilla keinoilla ikääntyneiden omien yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa. Ne voivat toteuttaa yksinäisyyttä ja sairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa erittäin kustannustehokkaasti ja tukea samalla merkittävällä tavalla seniorien turvallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia.

Eläkeläisjärjestöjen edustus on turvattava vanhusneuvostoissa

Maakunnallisilla vanhusneuvostoilla on oltava todellista vaikutusvaltaa. Niiden on voitava vaikuttaa ikääntyneen väestön kannalta keskeisissä asioissa jo varhaisessa suunnittelun ja valmistelun vaiheessa, sekä myös seurantavaiheessa.

Vanhusneuvostojen kokoonpanon on edustettava kattavasti maakunnan ikäväestöä. Sekä kunnallisiin että maakunnallisiin vanhusneuvostoihin on saatava jäseniksi keskeisten eläkejärjestöjen alueorganisaatioiden ja paikallisyhdistysten esittämät edustajat. Näin toimien vanhusneuvostoilla on elävä ja kattava yhteys maakunnan ikääntyneeseen väestöön.

Maakunnallisten vanhusneuvostojen lisäksi myös kuntien vanhusneuvostojen toimintaa ja asemaa on vahvistettava. Kuntien tehtäväksi jää ikääntyneiden kannalta tärkeä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksien turvaaminen ja vahvistaminen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anneli Taina, puhelin 0400 852 626

Toiminnanjohtaja Matti Niiranen, puhelin 040 501 9192