Senioriliitto 50 vuotta: Eläkkeen pienuus yllättää eläköityvän, selviää senioriliiton teettämästä tutkimuksesta
Tällä hetkellä osa- tai kokopäiväisesti työssä olevista 72 prosenttia voisi harkita ansiotyössä käymistä eläkkeelle jäätyään. Asia selviää Kansallisen senioriliiton Innolinkilla elokuussa 2021 teettämästä tutkimuksesta.
Eläkeläisten kasvavasta joukosta löytyy runsaasti toimintakykyisiä ihmisiä, joten eläkeläisten työllistymismahdollisuuksia tarvitaan, toteaa Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina.
Samalla liki puolet eläkkeelle jäävistä kaipaisi tukea tai apua omien talousasioiden suunnittelussa. Tulos on merkittävä, ja se on tullut esille parin viime vuoden aikana Kansallisen senioriliiton Rohkeasti seniori -hankkeessa, jonka kursseilla yhtenä teemana on oman talouden ja asumisen suunnittelu seniorina.
Keskeinen viesti kurssilaisiltamme on se, että eläkkeen pienuus yllättää. Harva suunnittelee, mitä vapautuvalla ajalla tekee, eikä huomaa varautua tulevaan taloudellisesti, kertoo Taina. – Moni tekisi mielellään työtä turvatakseen toimeentulonsa eläkkeellä. Tarvitaan taloudellisia kannustimia, kuten muutoksia työssäkäyvien eläkeläisten verotukseen, mutta myös työelämän asenteiden tulee muuttua suotuisimmiksi.
Kaksi kolmesta vastaajasta kokee tarvitsevansa lisätietoa eläkeläisten etuuksiin ja lähes sama määrä ikääntyvien palveluihin liittyen.
Ikääntyneiden tiedontarpeen ja osin hämmennyksenkin ymmärtää tällä hetkellä, kun sote-uudistuksen toteutus hyvinvointialueilla käynnistyy ensi maaliskuussa. Tulevissa aluevaaleissa valittavien luottamushenkilöiden tulee osata tehdä viisaita päätöksiä, jotta kaikkien ikääntyneiden palvelut tulevat turvatuiksi. Vanhushuollon ja kotihoidon henkilöstön riittävyys täytyy saada nopeasti ratkaistuksi, vaatii Anneli Taina.
Liki kolme neljästä vastaajasta pitää eläkeläisjärjestöjä ja niiden toimintaa tarpeellisena. Vaikutusmahdollisuudet eläkeläisten asioihin ja ajankohtaisen tiedon saanti ovat tärkeimmät asiat eläkeläisjärjestöjen toiminnassa.
Kuitenkin eläkeläisjärjestöjen tunnettuus on huono, alle kymmenen prosenttia.
Tutkimuksen mukaan eläkeläisjärjestöjä tarvitaan, eli meidän tulee kyetä vastaamaan tarpeeseen vaikuttamistyömme ja kumppanuuksiemme kautta, sanoo Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtaja Maarit Kuikka. Tätä kautta myös tunnettuutemme kasvaa.
Kuikka huomauttaa, että viranomaistahot eivät aina huomaa konsultoida eläkeläisjärjestöjä suunnitellessaan ikääntyneitä koskevia toimenpiteitä. – Asiantuntijoiden hyödyntäminen on kaikkien etu, sanoo Kuikka.
Kansallinen senioriliitto viettää 50-vuotisjuhlapäiväänsä sunnuntaina 10.10.2021.
Lisätietoja
Anneli Taina
0400 852 626
Maarit Kuikka
040 580 2494
Lisätietoja tutkimuksesta
Petri Rytkönen
petri.rytkonen@senioriliitto.fi