Näpit irti eläkkeistä
Kun julkisten talouden menojen tasapainottamiseksi esitetään ratkaisuja ja haetaan säästöjä kohteeksi nousevat valitettavan usein eläkeläiset ja eläkkeet. Helsingin Sanomien haastattelussa 6.4.2025 professori Niku Määttänen harmittelee poliitikkojen heikkoa kykyä priorisointiin ja eläkeleikkauksiin todeten mm., että Petteri Orpon hallitus on leikannut sosiaaliturvaa kaikilta muilta paitsi eläkeläisiltä. Valitettavasti väite sivuuttaa kokonaiskuvan eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta.
Kolmanneksella eläkeläisistä kokonaiseläke oli viime vuonna korkeintaan 1 500 euroa kuukaudessa. Kun eläke on pieni, on myös eläkkeensaajan taloudellinen liikkumavara pieni. Toisin kuin työikäisillä, useimmilla eläkeläisistä ei ole mahdollisuutta lisätulojen hankintaan tekemällä enemmän töitä.
Suomessa kansalaisten maksuosuus terveydenhuollosta on EU:n korkein (MTV-uutiset 7.4.2025). Asiakasmaksujen korotusten myötä myös kansalaisten maksuosuus on kasvanut entisestään. Julkisen terveydenhuollon suurin asiakaskunta ovat ikääntyneet, sillä työikäiset voivat käyttää heille maksutonta työterveyttä, jonka kulut maksavat pääasiassa työnantajat. Eikä unohtaa sovi, että asiakasmaksujen lisäksi esimerkiksi lääkkeiden arvonlisävero nousi alkuvuodesta.
Eläkeläisistä vain harvalla on iso eläke. Yli 3 000 euron kuukausieläkettä sai Eläketurvakeskuksen julkaisemien tuoreiden tilastojen mukaan viime vuonna vain 15 prosenttia eläkkeensaajista. Myös suurempien eläkkeiden verotus Suomessa on tunnetusti kireää. Kannattaa muistaa, että eläkeläisten ns. raippaveron alarajaan (47 000 euroa vuodessa) ei ole tehty vuosiin indeksitarkistuksia toisin kuin hyvätuloisten palkansaajien ns. solidaarisuusveron kohdalla. Itse asiassa eläketuloverotusta kiristettiin tämän vuoden alusta tuloluokissa 22 500–57 500 euroa vuodessa.
Kansallisen senioriliiton tavoitteena on kaikenikäisille hyvä Suomi. Sekä työikäisten että eläkkeellä olevien tulee voida luottaa siihen, että verojen maksamisen jälkeen tulot riittävät arjen elämiseen ja yhteiskunnan peruspalveluihin, myös eläkeaikana. Eläkkeellä olevat hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat kokevatkin esitykset eläkkeiden leikkauksista huonosti harkittuna eläkepopulismina. Tässä mielessä on myönteistä, että eläkeuudistusta valmistellut työryhmä ei raportissaan esittänyt eläkkeisiin etuusmuutoksia lukuun ottamatta poikkeusoloihin liittyvää inflaatioshokkien vakauttajaa.
Kari Kantalainen
puheenjohtaja
Kansallinen senioriliitto ry
0501852
kari.kantalainen@senioriliitto.fi
