EETU ry:n lausunto sairasvakuutuslaista

Sosiaali- ja terveysministeriö                                                                           Lausunto

kirjaamo@stm.fi

Viitteet: STM060:00/2019                                                                                   5.9.2019

                 STM/2425/2019

Asia:      Lausuntapyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sairasvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kannattaa ehdollista korvattavuutta koskevan sääntelyn  voimassaolon väliaikaista jatkamista muutettuna ajalle 1.1.2020–31.12.2025. Eläkeläiset käyttävät muuta väestöä enemmän lääkkeitä- ja terveyspalveluita. Ikäihmisten kannalta onkin tärkeää, että  ehdollisen korvattavuuden avulla on voitu ja voidaan nopeuttaa uusien lääkkeiden tuloa markkinoille. Samoin pidämme tärkeänä sitä, ettei ehdollinen korvattavuus vaikuta heikentävästi eläkeläisten asemaan lääkkeiden maksajana.

Uusien lääkkeiden pääsy lääkekorvausjärjestelmään on edellytys sille, että ne ovat lääkettä  tarvitsevien saatavilla heidän taloudellisesta asemastaan riippumatta. Lääkkeiden korvattavuuksista päätettäessä ei uusien lääkkeiden hoidollinen arvo ole kiistanalainen. Uudet lääkkeet ovat kalliita ja  niiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen liittyy puolestaan usein  epävarmuustekijöitä. Niin lääkkeiden käyttäjien kuin yhteiskunnankin yhteinen etu on, että  valmiste on turvallinen ja kustannusvaikuttava.

Olemme samaa mieltä siitä, että ehdollisen korvattavuuden soveltamisessa on ongelma silloin, kun lääkkeiden hintalautakunnassa on arvioitavana valmiste, jonka lähin vertailuvalmiste on hoitosuositusten mukaan valmiste tai valmisteet, jotka ovat ehdollisen korvattavuuden piirissä. Ehdollisen korvattavuuden piirissä olevaa valmistetta ei voi käyttää vertailuvalmisteena arvioitaessa muiden lääkevalmisteiden hoitokustannuksia niiden korvattavuuden vahvistamiseksi.

Ehdollinen korvattavuus pohjautuu lääkkeiden hintalautakunnan ja lääkeyrityksen väliseen luottamukselliseen sopimukseen tukkuhinnasta. Mielestämme käytäntö heikentää tältä osin lääkekorvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä.

Ehdollisen korvattavuuden toimintamallista ja sen kansanterveydellisestä soveltuvuudesta kertyy hitaasti kokemusta. Toistaiseksi kokemukset painottuvat toimintamallin alkuvaiheeseen, kuten ehdollisesta korvattavuudesta päättämiseen ja siihen liittyvien sopimusten tekemiseen. Päätösten seurannasta, sopimusehtojen täyttymisestä, palautusmaksujen toimeenpanosta sekä ehdollisten korvattavuuksien uudelleen arvioinnista on toistaiseksi kertynyt vain vähän kokemusta.

Vaikka toimintamallista on rajallisesti kokemusta, ovat ne pääosin positiivisia. Uusien lääkkeiden saatavuuden kannalta olisi ongelmallista luopua suomalaisesta riskinjakomallin sovelluksesta. Siten kannatamme sääntelyn jatkamista määräaikaisesti ennen lopullista päätöstä toimintamallin soveltuvuudesta. Ennen kaikkea päätöksenteon perusteeksi tarvitaan tietoa mallin kansanterveydellisestä kustannusvaikuttavuudesta.

Samalla, kun ehdollista korvattavuutta koskevan sääntelyn voimassaoloa jatketaan, muistutamme, että hallitusohjelmassa on luvattu uudistaa asiakasmaksulaki. Sen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. Suurimpia maksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ihmiset. Kokonaiskuvaa tarkasteltaessa etenkin lääkkeiden omavastuut tulisi myös ottaa huomioon, sillä lääkeomavastuuosuudet ja terveydenhuollon asiakasmaksut aiheuttavat velkaantumista ja ulosottoja. Osana sairausvakuutuslain muutosta ehdotamme, että lääkkeiden vuosittaisen omavastuuosuuden ylittymisen jälkeen perittävästä lääkekohtaisesta 2,50 euron suuruisesta omavastuusta tulisi luopua.

Yrittäjän oikeus työterveyshuollon korvaukseen

Tehtäväksi ehdotettu tekninen tarkennus yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän oikeutta työterveyshuollon korvaukseen koskevaan säännökseen työterveyshuollon korvauksen mahdollistamiseksi työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta lukien myös sairauspäivärahakauden aikana on kannatettava. Ehdotus tukee työssä jaksamista ja vaikuttaa myönteisesti yrittäjän ansiotasoon ja sitä kautta tulevan eläkkeen tasoon.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry

 

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry –

Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf

koostuu seuraavista tahoista:

 

Eläkeliitto ry                                                             

puheenjohtaja Raimo Ikonen

toiminnanjohtaja Anssi Kemppi

 

Eläkeläiset ry                                                            

puheenjohtaja Martti Korhonen

toiminnanjohtaja Jan Koskimies

 

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry                 

puheenjohtaja Simo Paassilta

toiminnanjohtaja Timo Kokko

 

Kansallinen senioriliitto ry                                  

puheenjohtaja Anneli Taina

toiminnanjohtaja Matti Niiranen

 

Kristillinen Eläkeliitto ry                                       

puheenjohtaja Leea Hiltunen

toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö

 

Svenska pensionärsförbundet rf                       

puheenjohtaja Ole Norrback

toiminnanjohtaja Berit Dahlin                             

---------------------------------------------------------------------------------------------

EETU-liitoilla on yli 1 200 paikallisyhdistystä, 70 alue- ja piiriyhdistystä ja 300 000 henkilöjäsentä.

EETU ry:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Vuonna 2019 Kansallinen senioriliitto ry toimii EETU:n puheenjohtajajärjestönä ja Kansallinen senioriliitto ry:n puheenjohtaja Anneli Taina EETU:n puheenjohtajana. EETU:n sihteerinä ja työvaliokunnan puheenjohtajana toimii Kansallinen senioriliitto ry:n toiminnanjohtaja Matti Niiranen. YHTEYSTIEDOT Sähköposti: eetu@eetury.fi Puhelin 050 330 9270 Nettisivut www.eetury.fi

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n jäsenliitot: Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf