EETU lausui terveydenhuoltolain 22 §:n ja sosiaalihuoltolain 50 §:n muuttamisesta
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ei kannata hallituksen esitystä, jossa hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei olisi enää jatkossa lakisääteistä velvollisuutta huolehtia siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydenhuollossa terveydentilaansa koskevan ajokorttilausunnon.
Lausunnonantajan lausunto
Kantanne ajokorttilausuntojen rajaamisesta pois julkisesta perusterveydenhuollosta
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kannattaa lähtökohtaisesti toimia, joiden avulla terveydenhuollon resursseja pyritään kohdentamaan potilaiden hoitamiseen. EETU arvioi kuitenkin, etteivät ajokorttitodistukset ole oikea kohde karsia menoja. Tämän vuoksi emme kannata ehdotusta.
Ehdotus siirtäisi ajokykyarvion tekemisen terveyskeskuksen lääkäriltä yksityisille terveyspalveluille. Useimmissa tapauksissa terveyskeskuksen lääkäri tuntee potilaansa terveyshistorian paremmin, ja hänellä on helpommin saatavilla kattava tieto potilaan terveyshistoriasta. Näillä tekijöillä on merkitystä ajoturvallisuuden arvioinnin kannalta. Hyvänä asiana ehdotuksessa pidämme sitä, ettei lakiesitys koske erikoissairaanhoitoa.
Kiinnitämme lisäksi huomiota yksityisten terveyspalveluiden saatavuuteen. Varsinkin haja-asutusalueilla yksityisiä terveyspalveluita on vähemmän tarjolla. Tällöin ongelmaksi voi muodostua etäisyys terveyspalveluihin. Toisena haasteena voi olla se, että terveyspalveluiden tuottajia ja siten kilpailua yritysten välillä on haja-asutusaleilla vähemmän. Kolmas huomiomme koskee yksityisten terveyspalveluiden hinnoittelua. On olemassa riski, että lääkärintarkastusten siirtäminen yksityiselle sektorille nostaa selvästi hintoja.
Ajokortti on monelle kansalaisille välttämättömän lupa, joka mahdollistaa esimerkiksi työssäkäynnin, terveyden hoitamisen, harrastamisen ja yleensä osallisuuden yhteiskunnasta.
Antaako esitysluonnos riittävän ja oikean kuvan lakiehdotuksen vaikutuksista (jakso 4.2)? Onko lakiehdotuksella jotain sellaisia vaikutuksia, joita ei esitysluonnoksessa vielä ole otettu huomioon?
Ehdotuksessa ei ole otettu huomion sitä, että useissa suurissa kansansairauksissa (sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja erilaiset neurologiset sairaudet) ajoterveyden arviointi on osa lääkärin antamaa ja valvomaa hoitoa. Ajokorttiryhmästä R1 ja R2 riippuen ajoterveystarkastuksia tulee eri pitkäaikaissairauksia sairastavien kohdalla tehdä tiheämmin kuin muun väestön kohdalla. Siksi on mielestämme perusteltua, ettei lakiesitys koske erikoissairaanhoitoa.
Traficomin ja erikoislääkäriyhdistysten suositusten mukaan ajoterveyden voi pitkäaikaissairaan kohdalla pätevimmin arvioida erikoisalan potilasta hoitava lääkäri. Ehdotus tarkoittaisi käytännössä sitä, että voidakseen saada ajokykyään vastaavan ajoluvan, potilaan tulisi siirtyä julkiselta järjestäjältä yksityisen terveydenhuollon palvelun tuottajan asiakkaaksi. Tällaista ei voi edellyttää eikä se olisi taloudellisista syistä kaikille mahdollista.
Pitkäaikaissairaan kohdalla kyse ei ole pelkästään ajo-oikeutta varten kirjoitettavasta yksittäisestä todistuksesta. Pitkäaikaissairaan hoitoon ja seurantaan liittyy usein kalliita kuvantamistutkimuksia ja säännöllisiä kontrolleja, jolloin pienituloisella pitkäaikaissairaalla ei olisi mahdollisuutta maksaa enää välttämättömästä hoidostaan, jos aikoisi säilyttää ajo-oikeutensa.
Kuljettaja vastaa itse omasta ajamisestaan eli siitä, että hän ajaa vain, jos hän kykenee siihen. Lääkäri tukee sairastavan ajokyvyn säilymistä neuvonnalla ja asianmukaisella hoidolla. Aktiivisella, ennakoivalla ajoterveysasioiden huomioimisella ja terveysriskien ennaltaehkäisyllä potilasta hoitavalla lääkärillä on keskeinen tehtävä ylläpitää kuljettajan ajokykyä ja yleistä liikenneturvallisuutta. Monisairaiden ja pitkäaikaissairauden kohdalla ajoterveyden arviointi on osa pitkää hoitosuhdetta.
Toteutuessaan ehdotus voisi johtaa siihen, että täysin ajokykyiset henkilöt menettäisivät ajo-oikeutensa ja ne, jotka eivät ole ajokykysyisiä, saisivat oikeuden ajaa.
Lisätietoja:
Maarit Kuikka
EETUn sihteeri 2024
Kansallinen senioriliitto ry, toiminnanjohtaja
maarit.kuikka@senioriliitto.fi
040 580 2494