EETU lausui Suomi.fi-palvelusta

Näkemykset Suomi.fi-palvelujen nykytilanteen vahvuuksien ja haasteiden kiteytyksestä (dia 3-4)
Suomi.fi-strategiassa tulee asettaa palvelua tarvitsevat ihmiset ja käyttäjäyhteisöt keskiöön.
Strategian haasteet -kohdasta (dia numero 4) toteamme, että tällaisenaan strategialuonnos ei
palvele suomalaisia ja Suomi.fi palvelun käyttäjiä yhdenvertaisesti.

EETU ry huomioi erityisesti dian 4 kohdan 3. ”Osa palveluita käyttäjän kannalta haasteellisia”.
Kannamme huolta ikääntyneiden käyttäjien puolesta. Heillä ei ole erityisesti nuorempaan väestöön
verrattavia digitaalisia taitoja, eikä tällä hetkellä samanlaisia mahdollisuuksia päivittää digitaalisia
taitoja ja osaamista kuin työ- ja kouluikäisillä, jolloin elintärkeiden palveluiden käyttämiseen voi
muodostua este.

Tilastojen mukaan digitaitojen puute koskee ensisijaisesti 75-vuotta täyttäneiden ryhmää. Heistä (75
– 89-vuotiaat) 78 %:lla on digitaitoja vähemmän kuin perustason verran tai heillä ei ole lainkaan
digitaitoja. 65–74-vuotiaista vain kolmasosalla on perustaidot ja 50 prosentilla sitä vähemmän tai
lainkaan taitoja. Tämä selviää Digi- ja väestötietoviraston raportista joulukuulta 2023.
Tilastokeskuksen mukaan ainakin puolet yli 75-vuotiaista on kokonaan digitaalisten palveluiden
ulkopuolella. Oletettavasti digitalisaation edetessä ja ikäluokkien taustojen muuttuessa tilastollisia
muutoksia tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana, joskin ikääntymiseen liittyvät asiat, kuten
motoriikan heikkeneminen ja muistisairaudet, vaikuttavat mahdollisuuksiin käyttää digitaalisia
laitteita ja sovelluksia jatkossakin. Tässä yhteydessä muistutamme myös siitä, että ikääntyneet
suomalaiset ja täällä asuvat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan heissä on erilaisia valmiuksia omaksua
digitaalisia ratkaisuja. Mitään muutakaan kansanryhmää ei tule olettaa yhtenäiseksi digitaalisten
taitojen suhteen, vaan niiden kehittämisessä tulee olla yksilökeskeinen lähestyminen. Viitaten
pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, pidämme tärkeänä, että digitaalisten palveluiden
rinnalla turvataan myös perinteiset asiointimuodot, sekä digitaalisten palveluiden ja laitteiden
lisääntyessä myös palveluiden saatavuus ja riittävä tuki varmistetaan heille, joille digitaalisten
ratkaisujen käyttäminen on vaikeampaa.

Toisena haasteena huomioimme kohdan 4. ”Tunnistus, maksut ja viestit”. Pidämme tärkeänä
viimeistä virkettä, jossa kehotetaan palvelussa kansalais- ja yrityslähtöiseen malliin. Tässä tulee
huomata erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijat, eli yhdistykset, joita on Suomessa
rekisteröityneenä yli 100 000. Kansalaisia ja heidän muodostamiaan yhdistyksiä ei tule niputtaa
samaan kategoriaan.

Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva tieto on saatavilla lähtökohtaisesti vain verkossa. Suomalainen
täysi-ikäinen henkilö, jolla ei ole tunnistusvälinettä tai joka ei voi käyttää sähköisiä palveluja, ei voi
tehdä hakemusta, jolla valtuuttaa toisen henkilön puolesta asiointiin. Menettelyä koskeva tieto on
kuitenkin vain digitaalista, sillä se on Suomi.fi-sivustolla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen
kohdalla puolesta-asiointiin ei ole valtakunnallisesti yhtenäisiä ohjeita perinteisen (ei-digitaalisen)
hakemuksen tekemiseen vaan ohjeet vaihtelevat alueiden välillä. Esimerkiksi Pirkanmaan
hyvinvointialue ohjeistaa vain digitaalisen puolesta-asioinnin menettelyn. Yhtenä ratkaisuna
esitämme, että kaikille 75-vuotta täyttäneille postitettaisiin kotiin lehtinen, joka sisältää tietoa
Suomi.fi-palveluista, sisältäen tietoa toisen puolesta asioinnista.

Näkemykset Suomi.fi-palvelujen toimintaympäristön muutostekijöiden koonnista (dia 5)

EETU ry:n mielestä on merkittävää ottaa huomioon asiakasodotusten muutokset, joissa on mainittu
asiakkaiden palveluiden käyttötaitojen moninaisuus. Tässä tulee kuitenkin kohdistaa huomio myös
palveluiden tuottajan kykyyn tuottaa luonnollisesti käyttöön otettavia palveluita. Palveluiden
kehittämisessä tulee hyödyntää monipuolisesti ja vaikuttavasti erilaisia palautteita, käyttäjäraateja ja
UI-osaajien näkemyksiä.

Näkemykset jokaisesta strategisesta tavoitteesta erikseen: 1. Suomi.fi tunnistetaan osaksi yhteiskunnan
kriittistä infrastruktuuria. (dia 6)

EETU ry tukee tavoitetta. Digitaalisen infrastruktuurin luotettava ja turvallinen toiminta on
elintärkeää sujuvan asioinnin takaamiseksi. Samalla kriittisen infrastruktuurin ominaisuudeksi tulee
tunnistaa asioinnin esteettömyys jokaiselle kansanryhmälle.

Näkemykset jokaisesta strategisesta tavoitteesta erikseen: 4. Suomi.fi tukee kansalaisten ja yritysten
sujuvaa asiointia. (dia 6)

EETU ry tukee tavoitetta, mutta kehottaa ottamaan tavoitteissa huomioon myös
kansalaisyhteiskunnan. Luonnoksessa on otettu huomioon erilaiset ihmiset ja yritykset, mutta myös
eri järjestöillä on merkittävä ja lisääntyvä tarve asioida Suomi.fi-palvelun kautta. Suomessa on yli 100
000 rekisteröityä yhdistystä, jotka muodostavat oman kirjavan kokonaisuutensa. Erilaiset järjestöt
muodostuvat erilaisista kansalaisista, joten järjestöjen asiointivalmiuksia tulee myös edistää ja
varmistaa samalla, että asiointi on riittävän helppoa.

Nykyisellään Suomi.fi aiheuttaa edelleen joitain haasteita asioinnin suhteen. Esimerkiksi aiemmin
keväällä toteutetusta valmiusrekisterin käyttöönotosta voidaan kerätä asiointipalautetta erilaisilta
tahoilta.

Ehdotuksia ja tarpeita strategian pohjalta laadittavaan toimintasuunnitelmaan kirjattavista toimista

EETU ry esittää, että toimintasuunnitelmaan kirjataan kolmannen sektorin asiointia edistäviä
toimenpiteitä. Tässä voidaan hyödyntää merkittävästi erilaisia palautteita, joita
kansalaisyhteiskunnan asioinnissa esiintyy. Lisäksi strategian Suomi.fi-strategian kehittämisessä on
otettava huomioon valmisteilla olevan kansalaisjärjestöstrategian tavoitteet keventää järjestö- ja
vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä sekä parantaa hallinnon ja
kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta.

EETU ry esittää myös, että toimintasuunnitelmaan kirjataan erityinen huomio ikääntyneiden
kansalaisten ja ulkomaalaistaustaisten asioinnin edistämisen toimenpiteistä. Digitaalisen
esteettömyyden suhteen tulee tiedostaa eritasoiset valmiudet ottaa käyttöön ja käyttää digitaalisia
laitteita ja ohjelmistoja. Samalla myös Suomi.fi-palvelun toimintasuunnitelmassa voidaan erikseen
edistää digitaalisten ratkaisujen opastusta. Tämä koskee sekä uusia että jo käytössä olevia
digitaalisia ratkaisuja, sillä myös jälkimmäisen luonteeseen kuuluu jatkuva kehitys ja käyttöliittymien
päivittäminen.

Tutkimusten perusteella tiedetään, etteivät ikääntyneet suhtaudu kielteisesti digitalisaatioon tai
digitaalisiin laitteisiin. Digiasioinnin hallitsevat kokevat saavansa siitä helpotusta ja sujuvuutta
asioiden hoitoon. Ongelma on siinä, että sille suurelle joukolle, joka kipeästi tarvitsee apua, ei ole
saatavilla yksilöllisen tarpeen mukaista tukea tai opetusta. Pidämmekin tärkeänä Orpon
hallitusohjelmaan tehtyä kirjausta siitä, että digitaalisten palveluiden ja laitteiden lisääntyessä
palveluiden saatavuus ja riittävä tuki varmistetaan heille, joille digitaalisten ratkaisujen käyttäminen
on vaikeampaa.

Strategiassa luvataan merkittäviä kustannussäästöjä, kun asiointi siirtyy vähemmän
työvoimavaltaisiin kanaviin. Pyrkimys vähentää kustannuksia on kannatettava. Vielä tärkeämpää on
kuitenkin varmistua kaikkien osallisuudesta. Kyse lakiin perustuvasta oikeudesta: tiedonsaanti ja
tiedon saavutettavuus ovat kansalaisen perusoikeuksia.

Suomessa on noin 1,3 miljoona 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Yli 75-vuotiaita on noin 607 000 ja yli
85-vuotiaita noin 162 000. Digituen järjestämistä ei ole yhdenmukaisesti vastuutettu eikä
koordinoitu kunnissa ja hyvinvointialueilla. Kyseessä on suuren ryhmän ikään perustuva syrjintä.
Viitaten aikaisempaa kohtaan, ikäsyrjintää voidaan ehkäistä hyödyntämällä asiakasraateja ja
palautekanavia, joiden toteutuksessa on huomioitu myös kaikkein iäkkäimmät suomalaiset.