EU-VAALIT: EETU RY:N PANEELISSA EUROVAALIEHDOKKAAT TUNNISTIVAT IKÄSYRJINNÄN MONET MUODOT

Paneelin kantavana teemana oli ikäihmisten oikeudet EU:ssa sekä ikääntyneen väestön merkitys ja tarpeet. Eri puolueita olivat edustamassa eurovaaliehdokkaat EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (Kokoomus), kansanedustaja Kimmo Kiljunen (SDP), Agronomiliiton toiminnanjohtaja Timo Kaunisto (Keskusta), rikosylikomisario evp. Thomas Elfgren (Vihreät), ylilääkäri Harri Pikkarainen (Vasemmistoliitto), kansanedustaja Eva Biaudet (RKP) sekä alue- ja kunnanvaltuutettu Tapio Puolimatka (KD). 

Tapahtuma toteutettiin kansalaisjärjestöille myönnettävällä Valtioneuvoston kanslian Eurooppa-tiedotukseen tarkoitetulla valtionavustuksella. Paikan päällä tai streamin välityksellä keskustelua seurasi noin 160 osallistujaa.

Uusi Eurooppa valitaan nyt

Tapahtuman alkusanoista vastasi EETUn puheenjohtaja Kari Kantalainen. Hän muistutti yleisöä eläkeläisjärjestöjen vaalitavoitteista sekä siitä, että vaikuttaminen lähtee äänestämisestä.  

– Yli 65-vuotiaita on Euroopan väestöstä noin kaksikymmentä prosenttia ja tulevaisuudessa meitä on vieläkin enemmän. Me haluamme olla vaikuttamassa siihen, että ikäihmiset ovat aidosti mukana EU:n päätöksenteossa ja jokapäiväisessä elämässä. Erityisesti tavoitteenamme on, että Eurooppa olisi hyvä kaikenikäisille eikä yksikään ikäryhmä joutuisi syrjinnän kohteeksi. Unohtaa ei voi myöskään sitä, että EU on nyt käännekohdassa, jossa ääriliikehdintä uhkaa demokratiaa. Myös siksi äänestämisellä ja ehdokasvalinnalla on merkitystä.

Panelistit näkivät ikääntymisessä sekä haasteita että mahdollisuuksia. Erityisen huolestuneita he olivat ikäsyrjinnästä, digitalisoitumisen lieveilmiöstä sekä palveluiden saatavuudesta. Eurovaaliehdokkaat muistuttivat samalla, että ikäihmiset ovat valtava yhteiskunnallinen voimavara: veronmaksajina, isovanhempina ja elämänkokemukseltaan. Pietikäinen totesikin, että dilemma on ennen kaikkea korvien välissä.

– Ikäihmisistä puhuttaessa on sopimatonta liittää keskusteluun eläkepommeja ja hoivataakkaa. Myös sukupolvien välinen kuilu on täysin keinotekoinen ajatus. Jokainen antaa kyllä kontribuutionsa yhteiskunnalle – eri tavalla ja eri aikaan –  ja jos tätä ei nähdä, menemme pahasti metsään.

Itsekin yli 70-vuotias Kiljunen muistutti, että toisen maailmansodan jälkeinen eliniän nousu on hyvinvointivaltion menestystarina. – Näen tässä kehityksessä valtavasti mahdollisuuksia: me olemme voimavara emme passiiviväestö.

Työelämän ja digitalisaation kankeat rakenteet

Panelistit jakoivat näkemyksen siitä, että työuran jatkaminen eläkeiän jälkeen on vaikeaa. Kaunisto totesi, että eläkeläisiä kohdellaan helposti yhtenä ryhmänä. – Meillä on hyvin erilaiset tavat olla työelämässä ja jäädä sieltä pois. Tämä tulisi ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa. Pidän valitettavana, että esimerkiksi osa-aikaeläke-etuutta ollaan karsimassa. 

– Työelämän tulisi olla sellaista, että se edesauttaisi jaksamaan pidempään. Sivusta ei voi katsoa myöskään ilmiötä, jonka seurauksena vähemmän työuraa tehneet matalapalkkaisissa tehtävissä olleet naiset kokevat eläkkeellä köyhyyttä, Biaudet lisäsi.

– Väestörakenteen vanhetessa kohtaamme myös ongelman, että meiltä puuttuu palveluiden tekijät, Elfgren muistutti.

Myös yhteiskunnan digitalisoitumista ehdokkaat pitivät ongelmana, joka asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan. Ongelman ydin lähtee Pietikäisen mukaan siitä, että kaksikymppiset miehet suunnittelevat digitaalisia palveluita kahdeksankymppisille naisille.

– Keskeisin seikka on toiseuden kokemus. Avointa ikäsyrjintää näkyy monessa paikassa. Olemme tilanteessa, jossa 300 000 yli 65-vuotiasta ei omista tietokonetta ja toiset 300 000 osaavat käyttää niitä vain heikosti. Tämä tekee näistä ihmisistä toisen luokan kansalaisia. Meidän täytyy vaatia edelleen oikeutta julkisiin palveluihin henkilökohtaisesti, Kiljunen painotti.

– EU:n digitalisaatiokehitys kulkee pitkälti talouselämän ehdoilla. Ikäihmisten joukossa on paljon yksinäisyyttä ja tarvetta kohtaamisille, joita kulttuurimme nyt digitalisaation myötä vähentää. Yksi EU:n ongelma on, että poliitikot ohjaavat ylhäältä käsin. Esimerkiksi tutkimukseen heidän ei tulisi puuttua, Puolimatka lisäsi.

Pikkarainen kiteytti paneelin annin sanomalla, että kaikessa toiminnassa tulee mukana olla lämpöä.

– Meppinä tarvitaan kykyä kysyä ja ottaa selvää. Ikätasa-arvoa emme voi ratkaista ellemme osallista heitä, joita asia koskee.

Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Hanna Ojanpää. Artikkeli on osa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n toteuttamaa ja Eurooppa-tiedotuksen tukemaa Tunne EU ja vaikuta! -hanketta. Hanke tuottaa tietoa EU:sta ja EU-vaaleista sekä kannustaa ikääntyneitä äänestämään vaaleissa.