Maarit Kuikka: Kansallinen senioriliitto ja EETU ikääntyneiden oikeuksien vartijoina Suomessa

Kansallinen senioriliitto ja EETU ikääntyneiden oikeuksien vartijoina Suomessa

Kansallinen senioriliitto ry perustettiin vuonna 1971 edistämään ikääntyvien ja eläkeläisten sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia sekä valvomaan heidän oikeuksiaan. Tämä liiton sääntöjen tarkoituspykälän määritelmä on jo yli 50 vuoden ajan luonut perustan liiton edunvalvontatehtävälle. - Hyvin samantyyppisiä muotoiluja voi lukea myös Suomessa toimivien muiden eläkeläisjärjestöjen sääntöjen tarkoituspykälästä.

Senioriliiton edunvalvontatyö ikäihmisten ihmisoikeuksien edistämiseksi etenee pikkuhiljaa. Pääsimme asiassa merkittävän askeleen eteenpäin vuoden 2023 alusta alkaneessa hankkeessa, johon saimme ulkoministeriön EU-tiedotustukea. Olemme myös olleet mukana yhteisissä ikäihmisten oikeuksia koskevissa keskusteluissa mm. Eläkeläisliittojen edunvalvontajärjestö EETU ry:ssä ja Sosiaali ja Terveys SOSTE ry:n VAHVA-verkostossa sekä niin eduskunnan ihmisoikeuskeskuksen asiantuntijoiden kuin vanhusasianvaltuutetun kanssa. Yhteinen ymmärrys ihmisoikeusperusteisesta lähestymistavasta ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä alkaa hahmottua.

Senioriliitto ja ikääntyneiden oikeudet

Kansallisen senioriliiton vaikuttamistyön tavoitteissa korostuvat ikäystävällinen yhteiskunta ja ihmisarvoinen kohtelu ”Kaikenikäisille hyvässä Suomessa”. Olemme huolissamme siitä, ettei yli 75- / 79-vuotiaiden ääni kuulu erilaisissa kyselytutkimuksissa, eli kasvava osa väestöämme on jäämässä tutkimusten ulkopuolelle. – Miksi? Eikö yli 75-vuotiailla ole enää mielipiteitä tai tarpeita?

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on pyytänyt oikeusasiamieheltä kirjallista lausuntoa siitä, miten ikääntyneiden osallistuminen, osallistaminen ja huomioiminen heitä koskevassa päätöksenteossa toteutuu. Yksi tulevaisuusvaliokunnan kysymyksistä koskee kyselytutkimuksen ikärajoja. – Oikeusasiamiehen perusteellinen lausunto antaa kansainvälisiin ihmisoikeusinstrumentteihin ja voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan yksiselitteisen vastauksen, jossa mm todetaan, että ”tiedon keräämisessä on noudatettava yhdenvertaista kohtelua ja ikään perustuvaa syrjinnän kieltoa”.

Senioriliiton tavoitteissa korostuu elinympäristön ikäystävällisyys, joka liittyy niin asumiseen, liikkumiseen kuin palveluiden saavutettavuuteen. Ikäystävällinen työelämä tarjoaa puolestaan mahdollisuuden jatkaa työelämässä joustavasti eläkeiän jälkeen. Työhyvinvointiin, hyvään johtamiskulttuuriin ja ikäjohtamiseen on panostettu. Tavoitteena on, että työelämästä jäädään vanhempana ja terveempänä eläkkeelle. Tällä ehkäistään myös ikäihmisten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Senioriliitto tukee myös vanhusasiavaltuutetun tavoitetta ottaa ikävaikutusten arviointi osaksi julkisen hallinnon suunnittelua niin rakentamisessa kuin palveluiden suunnittelussa valtio-, hyvinvointialue- ja kuntatasolla.

On hyvä huomata, että lähtökohtaisesti kaikki ikäihmisiä koskevat huolenaiheet, kuten vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu, toimeentulo, verotuksen oikeudenmukaisuus, mahdollisuus digipalveluiden käyttöön, työssä jatkaminen, erilaiset asumiseen liittyvät ratkaisut, liikkumisen esteettömyys, turvallisuus sen eri muodoissa ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen, liittyvät yhdenvertaiseen kohteluun ja ovat näin ollen ihmisoikeuskysymyksiä. Haasteenamme on saada tämä huomio paremmin esille.

EETUn toiminta ikäihmisten ihmisoikeuksien edistämiseksi

Eläkeläisliittojen edunvalvontajärjestö EETU ry on kuuden eläkeläisjärjestön (Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Eläkeläiset, Kansallinen senioriliitto, Kristilliset Eläkeläiset KRELLI ja Svenska pensionärsförbundet) muodostama yhteistoimintaelin, jonka puheenjohtajuus kiertää jäsenjärjestöjen kesken. Jäseniä eri EETU-järjestöissä on yhteensä noin 250 000. EETU ry:n vaikuttamistyö perustuu siihen, että kuusi järjestöä muodostaa yhteisen kannan kulloinkin käsiteltävänä olevista kysymyksistä esimerkiksi lausuntopyynnöissä.  

EETU ry tuottaa myös joka kolmas vuosi Huomisen Kynnyksellä -tutkimuksen, josta tuorein on syksyltä 2022. Tutkimustuloksissa korostuu se, että yhteiskunnassa on huomattavan paljon ikään perustuvaa syrjintää ja että ikääntyneitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina. Arvostuskysymys nousee esille myös senioriliiton omassa jäsenkyselyssä, jossa peräti 85 prosenttia vastaajista näkee ikäihmisten arvostuksen lisäämisen yhteiskunnassa senioriliiton tärkeimmäksi edunvalvonnan tavoitteeksi.

Vuoden 2023 alussa EETU jätti yhteisen vetoomuksen pääministeri Sanna Marinin hallituksen keskeisille ministereille. Vetoomuksessa EETU peräänkuuluttaa ikäystävällistä maailmaa, jossa kukaan ei menetä inhimillisyyttään vanhetessaan. Keskeisenä vaatimuksena on, että Suomi edistäisi ikääntyneitä koskevan yleismaailmallisen sopimuksen aikaansaamista ja että se toimisi myös EU:ssa sopimuksen edistämisen puolesta. EETUn vetoomukseen on liittynyt muita VAHVA-verkostoon kuuluvia jäseniä, ja vetoomus tullaan jättämään myös nykyisen, pääministeri Petteri Orpon vetämän hallituksen avainministereille.

Miten tästä eteenpäin?

Senioriliiton – ja EETUnkin – vaikuttamistyössä seurataan ikääntyneitä koskevan ihmisoikeusagendan kehittymistä tarkalla silmällä. Toivottavaa olisi, että YK:n Open-Ended Working Group on Ageing (OEWGA) pystyisi seuraavassa kokouksessaan edistymään ikäihmisten ihmisoikeuksien suojelua koskevassa keskustelussaan ja luomaan konkreettiset suositukset asian eteenpäinviemiseksi. Globaalisti ikääntyvässä maailmassa tarvitaan yleismaailmallinen, ikäihmisten ihmisoikeudet turvaava sopimus, joka perustuu ikäihmisten edun, syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden periaatteille ja jonka toteutumista valvotaan säännöllisesti.

Kuten Sirpa Pietikäisen artikkelista voi lukea, EU on askel kerrallaan havainnut ikääntyvän Euroopan tarpeet ja luomassa sille juridista perustaa julkaisemalla mm. Vihreän kirjan väestön ikääntymisestä sekä hyväksymällä hoito- ja hoivastrategian. Tuorein edistysaskel ikäihmisten oikeuksien edistämiseksi EU:ssa on vastikään otettu Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (ETSK), joka on Brysselissä toimiva EU:n neuvoa-antava elin ja joka käsitteli kokouksessaan ikäihmisiä koskevan eurooppalaisen strategian laatimista. Strategia sisältäisi myös ”takuun”, jolla taattaisiin strategian täytäntöönpano niin EU- kuin kansallisella tasolla.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ehdotuksissa on mm. eurooppalaisen ikäihmisiä, ikääntymistä ja demograafista muutosta koskevan viraston perustaminen, eurooppalaisen ikäihmisten vuoden julistaminen ja ikäihmisten oikeuksia koskevan YK-sopimuksen aikaansaaminen. Eli isoja ja merkittäviä askeleita, jotka kertovat positiivista sanomaa siitä, että keskustelu asiasta EU:ssa jatkuu.

Lähteet:

• EETU ry: Huomisen Kynnyksellä -tutkimus 2022, KantarPublic Oy
• Kansallisen senioriliiton jäsenkysely 2023
• Kansallisen senioriliiton tavoitteet eduskuntavaaleissa 2023
• Oikeusasiamiehen lausunto: Ikääntyneiden oikeudet K 11/2023 VP, kertomus vuodelta 2022
• AGE Platform Europe Newsletter CoverAGE - September 2023