Senioriliiton kunta- ja aluevaalitavoitteet kaudelle 2025 – 2029 – Kaikenikäisille hyvä Suomi!

Senioriliiton kunta- ja aluevaalitavoitteet lyhyesti

Hyvinvointialueiden ja kunnallisten vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuuksia on vahvistettava 

• Haluamme vanhusneuvostojen edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeuden kuntien ja aluevaltuustojen kokouksiin sekä ikääntyneiden kannalta keskeisten lautakuntien/valiokuntien sekä jaostojen kokouksiin. Vanhusneuvostoille on myönnettävä aloiteoikeus valtuustoon.  
• Eläkeläisjärjestöjen edustajia ei saa unohtaa vanhusneuvostoista.
• Ohjeistamme käyttämään neutraalia ikäneuvosto-nimeä vanhusneuvostoista.
• Vanhusneuvostot tarvitsevat riittävät resurssit ja määrärahat.

Seniorikansalaiset mukana digitalisaatiossa ja palveluiden varmistaminen myös digitaidottomille hyvinvointialueilla ja kunnissa 

• Tietoa hyvinvointialueiden ja kuntien palveluista on oltava monipuolisesti ja helposti saatavilla. Painettua tietoa hyvinvointialueiden ja kuntien palveluista on jaettava senioreiden kotitalouksiin.
• Ikääntyneiden digitaitoja on nostettava hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä, esimerkiksi luomalla kuntiin digiopastus- ja neuvontapisteet kirjastoihin.
• Hyvinvointialueiden ja kuntien digitaalisten palveluiden rinnalla on oltava edelleen mahdollisuus kasvokkain tapahtuvaan tai puhelinpalveluun. 

Toimivat sote-palvelut riittävän lähellä seniorikansalaisia hyvinvointialueilla 

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnan ja järjestämisen lähtökohtana on oltava ikääntyneen asiakkaan yksilölliset tarpeet ja hänen tahtonsa kunnioittaminen.
• Etäisyydet terveyspalveluihin eivät saa muodostua kohtuuttomin pitkiksi. Jokaiselle on taattava hoivaan pääsy riittävän ajoissa.
• Kannatamme omalääkäri- ja hoitajajärjestelmän ottamista käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
• Suhtaudumme myönteisesti ikääntyneille suunnattujen seniorineuvoloiden kaltaisten palveluiden perustamiseen.
• Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan henkilöstön riittävyys ja ammattitaito on turvattava hyvinvointialueilla.
• Jokaisella hoivapalveluita tarvitsevalla on oltava mahdollisuus päästä riittävän ajoissa palveluasumisen piiriin.  

Eläkeläisjärjestöjen toiminnan tukeminen hyvinvointialueilla ja kunnissa 

• Vaadimme, että hyvinvointialueet yhteistyössä kuntien kanssa varmistavat, että jokaisella alueella on saatavilla maksuttomia tiloja eläkeläisjärjestöjen toimintaan.  
• Jokaisen hyvinvointialueen ja kunnan on myönnettävä sote-avustuksia eläkeläisjärjestöjen toimintaan. 

Ikäystävällinen kuntasuunnittelu ja rakentaminen  

• Ikääntyneet on otettava mukaan heitä koskevien palveluiden suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
• esteettömiä asuntoja on oltava riittävästi
• Lähelle asutuskeskuksia tarvitaan kattavat ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet.
• Kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä keskenään yhteistyötä esimerkiksi suunniteltaessa ikääntyneiden asiointi-, liikunta ja harrastuspalveluita ja niiden sijoittelua kuntien alueilla.

Edistetään senioreiden hyvinvointia, ennaltaehkäistään kansansairauksia ja yksinäisyyttä  

• Ikääntyneille on tarjottava matalalla kynnyksellä ja monipuolisesti kulttuuri- ja liikuntapalveluita.
• Kuntien liikuntatilojen hinnoittelun on oltava maltillista
• Riittävän kattava kirjastopalvelu on säilytettävä jokaisessa kunnassa.

Kansallinen senioriliitto ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleihin – Kaikenikäisille hyvä Suomi  

Senioriliiton tavoitteena on kaikenikäisille hyvä kunta ja hyvinvointialue. Oikeanlaisilla ja oikein suunnatuilla palveluilla ja suunnittelulla sekä kuntien ja hyvinvointialueiden toimivalla yhteistyöllä voidaan ennaltaehkäistä sairauksia ja näin edistää suomalaisten hyvinvointia. 

Venäjän luoma turvallisuuspoliittinen epävarmuus, Suomen väestörakenteen kehitys, pitkään jatkunut heikko talouskasvu, julkisen sektorin velkaantuminen ja terveyspalveluiden henkilöstöpula ovat luoneet epävarmuutta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Hyvinvointialueet ja kunnat ovat keskenään väestörakenteeltaan ja maantieteeltään erilaisia. Ikääntyminen koskettaa kuitenkin jokaista hyvinvointialuetta ja kuntaa. Ikäihmiset käyttävät muuta väestöä enemmän sote-palveluita. Senioriliitto muistuttaa, että kaikilla suomalaisilla on oikeus arvokkaaseen elämään ja hyvään hoitoon elämän kaikissa vaiheissa.  

Oikeilla toimenpiteillä voidaan siirtää yhä useamman ikääntyneen kasvavaa sote-palveluiden tarvetta myöhemmäksi, millä on myönteinen vaikutus kunnan ja hyvinvointialueiden talouteen. Kunnat eivät saa väistää vastuutaan ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ikääntyneiden osallisuutta päätöksenteon valmistelussa tulee lisätä seuraavalla vaalikaudella.

Äänestämisen ja demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää, että vaaleissa on ehdolla eri taustan omaavia ja eri ikäryhmien edustajia.

Kunta- ja aluevaalit pidetään keväällä 2025. Ennakkoäänestys kotimaassa on 2. – 8.4. ja vaalipäivä on 13.4.

Hyvinvointialueiden ja kunnallisten vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuuksia on vahvistettava 

Kansallinen senioriliitto ry:n mielestä vanhusneuvosto-nimi on suomenkielisessä lainsäädännössä muutettava ikäneuvostoksi.  Ehdotettu muutos selkiyttäisi ja yhtenäistäisi käytettävää nimeä kunnallisista ja hyvinvointialueiden neuvostoista, joiden tehtävä on vaikuttaa ikääntynyttä väestönosaa koskeviin asioihin. Sen lisäksi, että lakimuutos yhtenäistäisi kuntien ja hyvinvointialueiden nimikäytäntöjä, kuvaa ikäneuvosto käsitteenä paremmin eläkeläisiä yhtenä laajana ryhmänä. Vain osa eläkeläisistä on vanhuksia tai mieltää itsensä vanhukseksi.

Senioriliiton mielestä vanhusneuvoston edustajalle on myönnettävä puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuuston kokouksiin ja ikääntyneiden kannalta keskeisten lautakuntien/valiokuntien sekä jaostojen kokouksiin hyvinvointialueilla ja kunnissa. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi kaikissa niissä asioissa, jotka koskettavat ikääntyneitä jo valmistelun varhaisessa vaiheessa. Vanhusneuvostoille on myös myönnettävä aloiteoikeus valtuustoon.  

Mikäli vanhus- ja vammaisneuvosto on yhdistetty samaksi neuvostoksi, on kunnan taattava riittävän laajalla neuvoston kokokoonpanolla se, että eri ryhmien tarpeet ja näkökulmat sekä asiantuntemus ovat edustettuna neuvoston kokoonpanossa. 

Eläkeläisjärjestöjen edustajia on valittava alueellisiin vanhusneuvostoihin, ja on pidettävä huolta siitä, että eri-ikäiset ikääntyneet ovat riittävän monipuolisesti edustettuna vanhusneuvostoissa. 

Vanhusneuvostoille on varattava riittävät resurssit ja määrärahat. Pidämme tärkeänä sitä, että vanhusneuvostojen kokouksissa ovat kuultavina ne hyvinvointialueen viranomaiset, joiden toimialaan liittyviä asioita käsitellään kokouksissa.

Kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen keskinäistä yhteistyötä on kehitettävä.  

Aluevaalitavoitteet  

Toimivat sote-palvelut riittävän lähellä seniorikansalaisia  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnassa ja järjestämisessä on lähdettävä ikääntyneen asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja hänen tahtonsa kunnioittamisesta aina. Yhdenkään ikääntyneen ei pidä joutua kokemaan turvattomuutta missään elämän vaiheessa.  

Hyvinvointialueiden pitää toimia niin, että edellä todettu toteutuu jokaisen ikääntyneen kohdalla. Palveluiden laadun valvontaa on edelleen tehostettava. Etäisyydet terveyspalveluihin eivät saa muodostua kohtuuttomin pitkiksi. Jokaiselle on taattava hoivaan pääsy riittävän ajoissa.  

Senioriliiton mielestä on lisättävä yksilön mahdollisuuksia valita vapaasti, minkä toimijan, yrityksen tai yhteisön tuottamia palveluita hän haluaa käyttää. Liitto suhtautuu myönteisesti uuteen esitykseen Kela-korvausmallista +65-vuotta täyttäneille. Malli voisi toimia erityisesti niiden osalta, jotka eivät tarvitse säännöllisesti hoitoa. Pidämme myös hyvänä eräisiin Kela-korvauksiin esitettyjä muutoksia, esimerkiksi silmätautien erikoislääkärien ja gynekologien vastaanottokäyntien korvaustaksoihin, joita korotetaan.  

Hoidon on oltava yksilöllistä, laadukasta ja turvallista sekä jokaisen saatavilla, myös kotihoidossa. Hoitosuhteen jatkuvuus tulee turvata. Senioriliitto kannattaa omalääkäri- ja -hoitaja järjestelmän ottamista käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Järjestelmän arvioidaan vähentävän byrokratiaa, tehostavan palvelua ja helpottavan hoitoon pääsyä.  Omalääkärimallista hyötyvät erityisesti kroonisesti sairaat.  

Osassa hyvinvointialueita on perustettu tai ollaan perustamassa seniorineuvoloiden kaltaisia palveluita. Senioriliitto suhtautuu myönteisesti ikääntyneille suunnattujen palvelupisteiden perustamiseen. Palvelupisteestä voisi saada esimerkiksi tietoa, tukea ja ohjausta tarvitsemiinsa asioihin kuten digitaitojen kehittämiseen. Lisäksi alueiden pitää vastata siitä, että kussakin hyvinvointialueen kunnassa toimii ikääntyneiden tukihenkilö, joka toimii yhteistyössä palvelupisteen kanssa. 

Sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaisten riittävyys ja ammattitaito on turvattava hyvinvointialueilla. Hoivahenkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta on pidettävä huolta hyvän johtamisen ja mielekkäiden työolojen avulla. 

Digitalisaatio ja etäpalvelut eivät korvaa hoivapaikkojen tarvetta. THL:n selvityksen mukaan suurin osa vanhuspalveluiden asiakkaista oli pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Parannettavaa on silti edelleen, ja yksiköiden välillä on eroavaisuuksia tyytyväisyydessä palveluun.  Palvelu- ja hoiva-asumisen laatuun ja valvontaan on siksi panostettava jokaisella hyvinvointialueella ja jokaisessa yksikössä. Jokaisella hoivapalveluita tarvitsevalla on oltava mahdollisuus päästä riittävän ajoissa palveluasumisen piiriin.  

Seniorikansalaiset mukana digitalisaatiossa ja palveluiden varmistaminen myös digitaidottomille  

Tietoa hyvinvointialueiden palveluista on oltava helposti saatavilla muutenkin kuin hyvinvointialueiden nettisivuilla. Hyvinvointialueiden palveluista yhteistietoineen on jaettava painettua tietoa eläkeläisten kotitalouksiin.  

Senioriliiton mielestä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen on yhdessä nostettava ikääntyneiden digitaitoja esimerkiksi luomalla kuntiin digiopastus- ja neuvontapisteet kirjastoihin. Digiohjausta voisivat toteuttaa eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoiset tarjoten samalla vertaistukea. Hyvinvointialueen tehtävänä olisi tiedottaa asiasta ja tukea sote-avustusten muodossa eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Tavoite on tärkeää senkin vuoksi, jotta tulevaisuudessa yhä suurempi osuus ikääntyneistä voisi hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamia etäpalveluita.  

Hyvinvointialueiden digitaalisten palveluiden rinnalla on oltava edelleen mahdollisuus kasvokkaiseen tai puhelinpalveluun.  

Hyvinvointialueiden nettisivujen suunnittelun lähtökohtana on oltava asiakaslähtöisyys ja käyttäjien tarpeet. Digitaalisia palveluita kehitettäessä tulee hyödyntää asiakasraateja.  

Eläkeläisjärjestöjen toiminnan tukeminen hyvinvointialueilla  

Eläkeläisjärjestöjen toiminnalle tärkeiden tilojen saatavuus on turvattava. Vaadimme, että hyvinvointialueet yhteistyössä kuntien kanssa varmistavat, että jokaisella alueella on saatavilla maksuttomia tiloja eläkeläisjärjestöjen toimintaan.  

Tällä hetkellä sote-avustuskäytännöt vaihtelevat suuresti hyvinvointialueiden väleillä.  Osa hyvinvointialueista myöntää vain hyvin rajalliselle joukolle ja rajattuun toimintaan sote-avustuksia. Vaadimme, että jokaisella hyvinvointialueella tunnustetaan eläkeläisjärjestöjen tekemä arvokas ja terveyttä edistävä työ, ja että myös eläkeläisjärjestöjen toimintaan myönnetään sote-avustuksia.  

Jokaiselle hyvinvointialueelle tulisi nimetä henkilö, joka vastaa sote-järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. 

 

Kuntavaalitavoitteet  

Ikäystävällinen kuntasuunnittelu ja rakentaminen  

Ikäystävällisessä kuntasuunnittelussa ikääntyneitä osallistetaan konkreettisesti. Pidämme tärkeänä, että ikääntyneitä kuullaan suunniteltaessa ja/tai kaavoitettaessa rakentamista, julkista liikennettä, liikenneväyliä, puistoja ja arjen kannalta keskeisiä palveluita sekä harrastusmahdollisuuksia. Keskeistä on kuulla ikääntyneiden palaute jo suunnittelun alkuvaiheessa.  

Kuntien on varmistettava, että ikääntyneille asukkaille on riittävästi tarjolla sopivia esteettömiä asuntoja. Yksikään liikuntarajoitteinen ikääntynyt ei saa jäädä kotinsa vangiksi.  

Kuntalaisille on tarjottava kattavat ja monipuoliset ulkoilumahdollisuudet lähellä asutuskeskuksia.  

Kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä keskenään yhteistyötä esimerkiksi suunniteltaessa ikääntyneiden asiointi-, liikunta ja harrastuspalveluita ja niiden sijoittelua kuntien alueilla.

Seniorikansalaiset ovat osa digitalisoituvaa Suomea  

Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen on tehtävä yhteistyötä ikääntyneiden digitaitojen nostamiseksi esimerkiksi luomalla kuntien kirjastoihin digiopastus- ja neuvontapisteet. Eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoiset voivat toteuttaa digiopastusta tarjoten samalla vertaistukea toiselle ikääntyneelle.  

Kuntien nettisivujen suunnittelun lähtökohtana on oltava käyttäjien tarpeet. Tietoa kuntien palveluista on oltava saatavilla myös painettuna. Ehdotamme, että kunnat postittavat säännöllisesti jokaiselle 65-vuotta täyttäneelle seniorikansalaiselle tiedotteen kunnan keskeisistä palveluista yhteystietoineen.  

Kuntien digitaalisten palveluiden rinnalla on oltava mahdollisuus kasvokkain tapahtuvaan tai puhelinpalveluun. Ikäystävällinen kunta etsii yhteistyössä yritysten kanssa ratkaisuja, joilla yksityisen sektorin lähipalveluita voidaan edelleen tarjota kunnissa.  

Edistetään senioreiden hyvinvointia, ennaltaehkäistään kansansairauksia ja yksinäisyyttä  

Ikääntyneille on tarjottava matalalla kynnyksellä ja monipuolisesti kulttuuri- ja liikuntapalveluita, esimerkiksi ohjattuja liikuntatuokioita. Kuntien liikuntatilojen hinnoittelun on oltava maltillista, jottei hinta muodostu kenellekäkään esteeksi.

Kunnissa on edistettävä terveydellisin perustein myönnettävän erityisuimahalli- ja -salikorttien käyttöönottoa. Kriteerit erityisuimahalli- ja -salikorteille eivät saa olla liian tiukat.

Kuntien on järkevää tehdä yhteistyötä yksityisiä liikuntapalveluita tuottavien toimijoiden kanssa, varsinkin silloin, kun kunnan omat liikuntapalvelut ovat rajalliset. Kunnat voivat esimerkiksi subventoida päiväkuntosalikortteja 65-vuotta täyttäneille.  

Riittävän kattava kirjastopalvelu on säilytettävä jokaisessa kunnassa. Osassa kuntia kirjasto on ainoa tai lähes ainoa kaikenikäisille tarkoitettu ympärivuotinen kulttuuri- ja sivistyspalvelu.  

Kuntien on yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa varmistettava maksuttomien kokoontumis- ja tapahtumatilojen saatavuus eläkeläisjärjestöille. Edellytämme, että kunnat tukevat alueellaan toimivia sote-järjestöjä niiden tärkeän, ikääntyneiden hyvinvointia edistävän työn varmistamiseksi.