Senioriliiton jäsenet Tuula Järvinen, Leila Nieminen ja Jaakko Venesoja kertovat, mitä heille kuuluu korona-aikana
Kansallinen senioriliitto vetoaa, että jokainen auttaa läheisiään, tuttaviaan ja naapureitaan. Tukea saa ja pitää myös itse pyytää. Patina-lehti kysyi poikkeusolojen kuulumisia liiton kolmelta jäseneltä eri puolilta Suomea.
Sotien jälkeen Suomessa ei ole vallinnut poikkeusoloja eikä valmiuslakia ole sovellettu. Tänä päivänä koronavirus on yhteinen vihollisemme.
Mitä kuuluu näinä vaikeina aikoina Vääksyssä Asikkalassa Päijät-Hämeen maakunnassa yksin asuvalle Tuula Järviselle?
– Vaikka tilanne on vakava, en ole menettänyt yöuniani. Suhtaudun vakavasti kehotukseen olla karanteenissa. Mutta jos tätä jatkuu kuukausia, voi alkaa tuntea itsensä yksinäiseksi.
Tuula täyttää kesällä 77 vuotta. Hänen miehensä kuoli kolme vuotta sitten.
– Olen tottunut olemaan yksin, mutta en ole kokenut olevani yksinäinen.
Tuula toimii Asikkalan kansallisten senioreiden hallituksessa ja henkilörekisterin hoitajana.
Tuulalla on useita siskoja ja ystäviä, joiden kanssa hänellä on tapana soitella päivittäin. Lisäksi hän pitää WhatsApp-sovelluksen kautta yhteyttä läheisiinsä.
Maaliskuussa Tuula puhui ystäviensä kanssa paljon siitä, miten ikäihmisten tulisi noudattaa maan hallituksen heille antamia ohjeita.
– Kaikki eivät ajattele, että tämä koskisi heitä. En oikein ymmärrä sitä. Meille vanhoille ihmisille tartuntariski on hengenvaarallinen.
Tuula Järvinen asuu Vääksyn Piekkolassa Päijänteen välittömässä läheisyydessä. Hän käy kävelyillä yhdessä naapurinsa kanssa.
Koronapandemian levittyä Suomeen Tuula on käynyt lähikaupassaan vain kerran aamuiseen aikaan, jolloin ihmisiä oli vähän liikkeellä.
– Pidin käsissäni nahkahansikkaita ja ostin vain pakattua tavaraa. Tuon jälkeen tyttäreni on luvannut hoitaa ostokseni ja jättää ne kuistilleni.
Tuulan tyttären perhe asuu noin puolen tunnin ajomatkan päässä hänen kodistaan. Tuula kertoo, että lapsenlapset ovat käyneet hakemassa mökkitavaroita ulkokuistilta. He eivät kuitenkaan ole tulleet sisälle mummoaan katsomaan.
Tuula tekee lähes päivittäin noin neljän kilometrin lenkin. Hän kävelee ystävänsä kanssa yhtä matkaa, mutta tien eri puolilla.
– Parin viikon aikana olen nähnyt vain naapurin rouvaa. Yhteisellä kävelyllä saan juttuseuraa, raitista ilmaa ja liikuntaa. Huomioimme turvavälin.
Lisäksi Tuula on haravoinut pihaansa.
– Saan aikani kulumaan sillä, että puhun puhelimessa, teen sudokuja, katson televisiota ja luen. Olen katsonut koronasta kertovien uutisten lisäksi lempisarjojani.
Tuula on vuosikausia ollut koukussa Emmerdale-sarjaan. Hän pitää englantilaisesta kulttuurista ja kiinnostavista juonenkäänteistä.
Ruutiukot tauolla
Lappeenrannassa Etelä-Karjalan maakunnassa kerhot ovat toistaiseksi lopettaneet toimintansa koronaviruksen leviämisen ehkäisemisen vuoksi.
Lappeenrannan senioreihin kuuluva 74-vuotias Jaakko Venesoja on harmissaan, että miesten keskustelukerho Ruutiukot ei pääse kokoontumaan lounaan merkeissä tavalliseen tapaansa kerran kuussa Lappeenrannan Upseerikerholla.
– Jäsenet ovat olleet pettyneitä. Naiset kutsuvat meitä vitsillä huru-ukoiksi, Jaakko kertoo.
– Kerhossa on kielletty sairaskertomuksien luetteleminen. Keskustelemme yhteiskunnallisista aiheista, kuten Lappeenrannan kehittämisestä.
Esimerkiksi paikallinen kokoomuslainen kansanedustaja Jukka Kopra on välillä käynyt esittämässä poliittisen katsauksen Ruutiukoille. Jaakko näkee, että koronaviruksen vaikutus Suomen talouteen on vielä hämärän peitossa.
– Aika näyttää, miten maailman talous kestää. Eristäminen on ainoa keino, jolla virus saadaan kuriin. Italiassa siihen varautuminen vaikutti olevan aluksi liian leväperäistä.
Netflixiä ja viiniä
Jaakko ja hänen vaimonsa Airi Venesoja, 72, olivat varanneet huhtikuulle matkan Dubrovnikiin Kroatiaan. Se oli peruttava.
Matkustelun sijaan Jaakko ja Airi ovat viime aikoina soitelleet tutuilleen. Lisäksi heillä on ollut tapana käydä pari kertaa viikossa mökillä Rautjärvellä. Se on runsaan 70 kilometrin päässä Lappeenrannasta.
– Olisi liian iso homma jäädä pitkäksi aikaa mökille, jonka lämmittäminen vie aikaa, Jaakko ja Airi kertovat.
– Arveluttaa, miten koronavirustilanne kehittyy ja milloin se loppuu.
Jaakko ja hänen vaimonsa Airi Venesoja, 72, olivat varanneet huhtikuulle matkan Dubrovnikiin Kroatiaan. Se oli peruttava.
Jaakko kertoo varautuneensa koronavirukseen pesemällä käsiään ahkerasti. Lisäksi hän on välttänyt joukkotapaamisia.
– Käymme kaupassa kerran viikossa silloin, kun siellä on mahdollisimman vähän asiakkaita aamupäivisin kello 8–10 aikaan. Taskussani on ollut mukana käsien desinfiointiainetta.
Jaakko ja Airi ovat saaneet aikansa hyvin kulumaan. He ovat tehneet rästiin jääneitä askareitaan. Pariskunta herää aamuisin kello 8–9 ja käy päivälenkillä.
– Teemme kotiruokaa, mutta perjantaisin nautimme pakastepizzasta ja lasillisesta punaviiniä.
Jaakko ja Airi ovat katsoneet televisiosta paljon uutisia ja suoratoistopalvelua Netflixiä. He ovat katsoneet muun muassa The Crown -sarjan.
– Pidämme espanjalaisista sarjoista, kuten Marokko – Rakkauden ja sodan aika. Ikävä kyllä urheilua ei tule telkkarista.
Jaakko ja Airi ovat tottuneet pitämään läheisiinsä yhteyttä netin kautta. He keskustelevat Englannissa asuvan tyttärensä kanssa videopuheluohjelma FaceTimen kautta. Myös Imatralla olevan tyttären kanssa käydään videopuheluita ja käytetään WhatsAppia.
– Emme valitettavasti voi nyt tällä hetkellä käydä Imatralla katsomassa lapsenlastamme.
Terveydenhuolto pelaa
Entä mitä kuuluu Etelä-Pohjanmaalle?
Alavuden kansallisten senioreiden hallituksen jäsen Leila Nieminen, 75, kertoo, että joutui olemaan petin pohjilla noin viikon verran.
– Kuume ei noussut, mutta minulla oli päänsärkyä ja hengenahdistusta. Olin vetämättömissä ja nukuin paljon.
Leilalta ei testattu, onko hänellä koronavirus. Hän tietää, että koronan lisäksi on liikkeellä myös muita viruksia.
Leilan puoliso Maurits Nieminen, 76, tekee yhä töitä perheen tilitoimistoyrityksessä. Kirjanpitoa on tehtävä pandemiankin aikana.
– Mikä sairaus minulla sitten olikin, se ei ole tarttunut mieheeni, Leila sanoo.
– Mutta olen ollut huolissani siitä, että käsien peseminen kunnolla saippualla vaikuttaa olevan mahdottoman vaikeaa.
Leila on seurannut uutisia koronaviruksesta päivittäin. Hänen mielestään tietoa on kiitettävästi saatavilla ja hyvin monessa paikassa.
– On ymmärrettävää, että alueita eristetään myös Suomen sisällä ja joukkotapaamiset kielletään. On olemassa vaara, että ihminen kantaa koronavirusta oireettomasti ja levittää sitä tietämättään, Leila sanoo.
Hän toivoo, että myös kaikki uskoisivat varoituksiin.
– Epätietoisuus askarruttaa eniten minua ja ystäviäni, joilla on ollut jotain sairautta viime aikoina. Kun koronavirusta ei testata kaikilta, ei voi tietää, mikä ketäkin vaivaa.
Aluksi Leila ajatteli, ettei koronavirus olisi rantautunut Suomeen.
– Nyt maassamme on ollut kuolemantapauksia. Toivon, että koronaviruksen aalto taittuisi nopeasti. Minua pelottaa se, miten nopeasti virus leviää.
Leila luottaa siihen, että Suomella on kaikki mahdollisuudet selvitä pandemiasta.
– Maassamme on hyvin pelaava terveydenhuolto.
Soittoja ystäville
Leila kertoo, että myös Alavudella senioritoiminta on toistaiseksi jäissä. Hallitus ei ole kokoontunut, ja kuukausittaiset lounastapaamiset on peruttu.
Leilan mukaan hallitus on harkinnut kokoontumista yhdistyksen puheenjohtajan kotona. Ajatuksena on, että jäsenet pitäisivät toisiinsa parin metrin turvavälin.
Leila on huolissaan ikäihmisistä, joilla ei ole tietokonetta eikä älypuhelinta käytössään.
– Soittaminen on heidän ainoa yhteytensä muihin ihmisiin.
Leila Nieminen kertoo Alavuden senioreiden pitäneen yhteyttä puhelimitse. – Olemme suunnitelleet jonkin verran tulevia retkiä. Mitään ei kuitenkaan uskalla varata.
Maaliskuun loppuun mennessä Leila oli saanut aikansa hyvin kulumaan kotioloissa.
– Olen nukkunut paljon, soitellut ystäville, keskustellut Facebookissa ja WhatsAppissa.
Leila uskoo, että ruokaa saa kaupasta jatkossakin. Hän ei ole käynyt hamstraamassa.
– Aikuiset lapsemme ovat luvanneet käydä meitä varten kaupassa.
Leila on tottunut siihen, että hänen kalenterissaan on paljon tilaisuuksia. Tavallisesti hän on monessa mukana.
– Voi olla, että jos joutuu pitkään olemaan vain sisällä, seinät alkavat kaatua päälle ja ahdistus lisääntyy. Toivottavasti saamme selätettyä koronaviruksen.
”Ulkoilu on edelleen suositeltavaa”
Koronaviruspandemian edessä kaikki kansalaiset ovat samassa veneessä, muistuttaa Suomen Mielenterveyden Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
– Kotona pysyminen voi olla vaikea paikka. Nyt on tosi tärkeä löytää tapoja pitää omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolta.
Aalto-Matturi näkee, että hyväkuntoiset ikäihmiset ovat yhteiskunnalle voimavara. Hän uskoo heidän voivan olla omalta osaltaan avuksi heikommassa kunnossa oleville.
Aalto-Matturi kehottaa etsimään ilonaiheita vaikeina hetkinä: järjestämään videopuheluita ja yhteistä sosiaalista tekemistä etäyhteyksien kautta. Sisällä kodeissa voi järjestää esimerkiksi liikkumishetkiä.
– Olen huolissani siitä, miten ikäihmisten toimintakyvylle käy. Mieli ja keho ovat yhteydessä toisiinsa. Jos jää kuukausiksi neljän seinän sisälle, fyysinen kunto on vaarassa heikentyä hyvin nopeasti.
Kunnon romahtaminen voi vaikuttaa kohtalokkaasti ikäihmisen elämään lähitulevaisuudessa. Aalto-Matturi kehottaa pitämään päivärutiineistaan kiinni.
– Muistutan, että liikkumisrajoituksista huolimatta ulkoilu on edelleen sallittua ja suositeltavaa, kunhan huolehtii 1–2 metrin turvavälistä muihin.
Keskustelua kaivataan
Ikäihmisten hätä on kuulunut valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tulleissa soitoissa.
– Monet ikäihmiset ovat kaivanneet keskusteluapua mieltään painavien asioiden kanssa. Yksinäisyys ja omaan terveyteen liittyvät huolet ovat nousseet esille.
Yhteydenotot kriisipuhelimeen ovat lisääntyneet koronaviruspandemian aikana. Siksi Mieli ry on lisännyt myös päivystäjiensä määrää poikkeusaikoina. Vastattujen puheluiden määrä on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna.
– Normaalistikin puheluista vain noin joka kolmanteen pystytään vastaamaan ensimmäisellä kerralla, Aalto-Matturi kertoo.
– Pohdinnassa on ollut erityisesti ikäihmisten, yrittäjien ja maahanmuuttajien tuen tarve.
Mieli ry:n eri puolilla Suomea sijaitsevat kriisikeskukset ovat alkaneet tarjota videovälitteisiä tapaamisia kasvokkain tapaamisten tilalle.
TEKSTI: Tiina Saari
KUVAT: Sinikka Lummi, Maurits Nieminen sekä Jaakko ja Airi Venesoja
HUOLEHDI MIELENTERVEYDESTÄSI KORONAKRIISIN AIKANA
Rauhoita mieltäsi eri tavoin.
Kokeile kävelyä metsässä, mieliharrastuksiasi, musiikin kuuntelua, käsitöiden tekemistä. Mieti, mitkä ovat sinulle parhaiten toimivia tapoja irrottautua stressistä. Joskus on myös hyvä olla tekemättä mitään, olla vain.
Hyväksy omat hankalat tunteesi.
Kuulostele tunteitasi ja niiden kehollisia reaktioita. Hankalat tunteet myllertävät paitsi omassa päässä myös tuntuvat kehon jännityksinä tai puristuksina.
Läheisten tunteiden hyväksyminen auttaa heitä rauhoittumaan. Pidä yllä myötätuntoista asennetta itseäsi ja toisia kohtaan.
Hyväksy epävarmuus ja tiedon jatkuva muuttuminen.
Koska kyse on uudesta viruksesta, kukaan ei osaa ennakoida tarkkaan, miten se käyttäytyy. Asiantuntijoiden ja viranomaisten tietopohja kasvaa epidemian edetessä.
Vältä päihteitä.
Ota säännöllisesti etäisyyttä uutisvirtaan ja annostele sosiaalisen median käyttöä.
Ennakoi altistavia mielenterveyden riskitekijöitä.
On luonnollista, että poikkeuksellinen tilanne huolestuttaa ja pelottaa. Jos ahdistus käy sietämättömäksi, kuntien mielenterveyspalvelut ovat yhteydenoton päässä.
Suhtaudu myötätuntoisesti sairastuneisiin ja virukselle altistuneisiin.
Kuka tahansa voi sairastua koronavirukseen. Ketään ei pidä syyllistää taudille altistumisesta. On hyvä muistaa, että ihmiset voivat sairastua myös muihin virustauteihin kuin koronaan.
Jos voimavaroja riittää, tarjoa apua toisille.
Auttaminen suuntaa huomiota muualle omista huolista ja vahvistaa henkistä jaksamista.
Älä jää huoliesi kanssa yksin. Keskustele toisten ihmisten kanssa ja pyydä apua.
KRIISIPUHELIN
suomeksi 09 2525 0111 – auki koko ajan.
ruotsiksi 09 2525 0112 – auki 20 tuntia arkisin (ma-pe)
Lähde: Suomen Mielenterveys ry