Puheenjohtaja Anneli Taina: Selviämme kriisistä sisulla ja yhteisvastuulla

Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina näkee liiton tulevaisuuden valoisana ja aktiivisena, vaikka Suomessa eletään Patina-lehden ilmestyessä poikkeusoloissa.

Koronaviruspandemian vuoksi yli 70-vuotiaiden lähikontakteja on rajoitettu. Heitä ja yhteiskuntaa halutaan suojata sairaudelta. Maassamme on melkein miljoona yli 70-vuotiasta, ja heidän määränsä lisääntyy tulevaisuudessa.

– On järkyttävää, että olemme joutuneet ryhtymään ennennäkemättömän voimakkaisiin toimiin viruksen leviämisen estämiseksi. On tärkeää, että kaikki noudattavat määräyksiä ja ohjeita, Taina sanoo.

– Onni tässä tilanteessa on se, että iso osa meistä voi pitää kontakteja yllä sähköisten välineiden kautta.

”Meitä vanhoja on 60–100 ikävuoden haarukassa – siinä on monella vuosikymmenellä syntyneitä ja erilaista elämää viettäneitä.”

Tämän kauden aikana senioriliittoa on kehitetty nettiaikaan toimivaksi. Suuri onnistuminen on Tainan mielestä ollut se, että liitto on kehittänyt digitaalista toimintaympäristöään, Kilta-järjestelmää, nettisivuja ja aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa.

Puheenjohtaja muistuttaa, että vaikka uuden oppiminen saattaa joskus tuntua rasittavalta, se virkistää mieltä. Hän kiittelee liittoa laivaseminaarista, jossa jäsenet saivat paljon tietoa nettiasioista.

Taina toteaa, että osa senioreista pärjää nettimaailmassa oikein hyvin. Kaikilla senioriliiton jäsenillä ei kuitenkaan ole käytössään edes sähköpostia.

– On tärkeä huolehtia siitä, että liitossamme voi toimia myös ilman digitaalista osaamista.

Puheenjohtaja korostaa, että liiton toiminta tukee ihmisten toimintakykyä ja aktiivisuutta. Se ehkäisee syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia.

Rohkeasti tulevaisuuteen

Liiton hallitus ehdottaa tulevalle liittokokoukselle uudeksi teemaksi ”Rohkeasti tulevaisuuteen”.  Koronakriisi korostaa teeman ajankohtaisuutta.

– Ilman rakenteellisia muutoksia yhteiskuntamme ei pysty tarjoamaan ikäihmisille turvallista tulevaisuutta. Yhteiskunnassa on nähtävä ikääntymisen tuoma muutos – ei vain sote-palveluissa, vaan kaikkialla arjessa.  

Puheenjohtaja Taina vetoaa, että ikäihmisten pitää saada osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Hän vaatii, että yhteiskunta on rakennettava nykyistä ikäystävällisemmäksi.

Hän korostaa, että esimerkiksi julkisessa liikenteessä tulee ottaa huomioon vanhat ihmiset.

– Nyt kotikaupunkiini Tampereelle tulee myös esteetön ratikka, mikä on hieno juttu, Taina jatkaa.

– Itsenäinen asiointi ylläpitää toimintakykyä. Mitä paremmin yhteiskunta helpottaa vanhojen ihmisten arkea, sitä vähemmän he tarvitsevat tuekseen kalliita palveluja.

Anneli Taina vaatii, että myös elinkeinoelämä ottaisi huomioon ikääntyneiden suuren kuluttajakunnan.

– Tarpeemme ovat erilaiset kuin teini-ikäisten, vaikka mieli onkin nuori. Monet asuvat yksin. Silti ruokien pakkauskoot ovat valtavia ja perheille suunnattuja. Jos sellaisia ostaa, ruokaa menee hukkaan.

”Mitä paremmin yhteiskunta helpottaa vanhojen ihmisten arkea, sitä vähemmän he tarvitsevat tuekseen kalliita palveluja.”

Taina näkee, että ikääntyville sopiva tulevaisuuden koti on yhteisöllinen, tarpeiden mukaan muuntuva ja taipuu teknologian tarpeisiin.

– Ei pidä rakentaa vanhuskortteleita kauas kaupunkien keskustoista! Ikäihmiset käyttävät samoja palveluita kuin muutkin, kahviloita, ravintoloita ja lähikauppoja, Taina sanoo.

– Meidän sukupolvemme haluaa elää keskellä muita ihmisiä. Siten eri-ikäiset voivat myös tukea toinen toisiaan.

Ei kiirettä aamulla

Taina hengittää yhteiskunnallista keskustelua. Hän on entinen ministeri, jolla on ollut suuri määrä terveysalan ja maanpuolustuksen luottamustehtäviä. Taina on ollut koko ikänsä yhdistysaktiivi, kokoomuslainen vaikuttaja ja johtaja, joka on työskennellyt yhteiskunnallisilla näköalapaikoilla.

– Pelkäsin ihan hirveästi eläkkeelle jäämistä. Kun olin vielä töissä, haastattelin kaikkia tapaamiani eläkeläisiä siitä, miten he oikein ovat selvinneet.

Kaikki vastasivat, että eläkkeellä olemisessa parasta on se, ettei aamulla ole kiire minnekään. Voi juoda aamukahvit ja lukea lehden kaikessa rauhassa.

– Koska eläkkeelle jäänti tuntui niin valtavalta elämänmuutokselta, yritin valmistella itseäni siihen etukäteen.

Hän suunnitteli tarkkaan, mitä ryhtyy tekemään keväällä 2015. Hän lähti aktiivisesti mukaan eduskuntavaalityöhön kokoomuslaisen Leena Kostiaisen tukiryhmään.

Lisäksi Anneli Taina liittyi kansallisiin senioreihin. Hän on käynyt vuosia Tampereen kansallisten senioreiden järjestämässä vesijumpassa.

– Minulta alettiin kysellä, olisinko kiinnostunut puheenjohtajan tehtävästä. Sanottiin, että tehtävä olisi monipuolinen ja kiinnostava. Muita ehdokkaita ei ollut.

Hän  koki tärkeäksi sen, että saa toimia yhä yhteiskunnan kehittämisen hyväksi. Liiton aiheet olivat hänen sydäntään lähellä.

”Meidän pitää pystyä kehittämään toimintaamme entistä kiinnostavammaksi. Se voi olla mitä vain. Minusta olisi kiva, kun esimerkiksi meidän ikäisillemme olisi diskoja, jotka olisivat aikaisin auki.”

– Odotin, että pääsen tapaamaan paljon uusia ihmisiä ja vaikuttamaan ajankohtaisiin asioihin eläkeläisten näkökulmasta. Kaipasin uutta yhteisöä menettämäni tilalle.

Hän muistaa hyvin ensimmäisen puhetilaisuutensa liiton puheenjohtajana. Hän oli Ilmajoen Ooppera-areenalla kesäjuhlissa heinäkuussa. Sää oli hyytävän kylmä.

– Kun pääsin Seinäjoen asemalle, menin ensimmäiseksi kauppaan ostamaan huivin. Huomasin, että minulla oli ihan liian vähän vaatetta päällä ulkoilmatilaisuuteen.

Taina kuvaa, kuinka vettä satoi kaatamalla.

– Siinä oli Suomen kesä parhaimmillaan! Takki päällä ja huivi kaulassa pidin puhetta.

Tuo huivi on edelleen tallessa.

”Onnistuimme hyvin”

Tainan mielestä liitto on toiminut aktiivisesti hänen kolmivuotiskaudellaan.

Vuonna 2017 oli paljon Suomi 100 -tilaisuuksia. Vuonna 2019 elettiin eduskuntavaalien aikaa, ja senioriliitto toimi Eläkeläisliittojen etujärjestön EETUn puheenjohtajana.

– Onnistuimme tehtävässä hyvin. Päättäjät arvostavat sitä, että eläkeläisjärjestöt pystyvät tekemään yhteistyötä ja muodostamaan yhteisiä kantojaan. Uskon, että niitä kuunnellaan.

Tällä kaudella senioriliitto on kommentoinut aktiivisesti sosiaali- ja terveysuudistusta.

– Kannatimme monia siinä olevia hyviä puolia, toivoimme ja vaadimme sote-uudistuksen toteuttamista. Oli iso pettymys, kun uudistus lopulta kaatui.

Kun sote-uudistusta ei tullut, kunnat vastaavat yhä alueensa sote-palveluista. Siksi Tainan mielestä on erityisen tärkeää valvoa ikäihmisten etua kunnissa.

Senioriliitto kutsui viime vuonna esimerkiksi vanhusneuvostojen jäseniä koolle, mikä oli hyvä idea. Hän kehuu myös Huomisen kynnyksellä 2019 -kyselytutkimusta, jonka EETU teetti.

”Jäsenistö ilahduttanut”

Kolme vuotta puheenjohtajana on kulunut nopeasti. Taina on nauttinut yhdistyksissä ja piireissä käymisestä ympäri maan. Hän on pitänyt piirien yhdessä suunnittelemista ja pitämistä tilaisuuksista, joihin osallistuu valtavasti väkeä.

– Jäsenistö on ilahduttanut minua! Meillä on aktiivisia ihmisiä eri kunnissa ja aktiivinen hallitus – melkoinen voimavara elämänkokemusta ja työtaustaa. Meillä on persoonallinen joukko, joka on myös omilla tahoillaan mukana päätöksenteossa.

Puheenjohtaja Taina olisi itse voinut hyötyä liiton Rohkeasti seniori -hankkeesta, jos se olisi ollut olemassa jo hänen jäädessään pois työelämästä. Tainan unelmana on, että hankkeen kautta liitto löytäisi pysyvän toimintamallin eläkkeelle jäännin tukemiseen.

Hän näkee, että liiton tavoitteena on houkutella lisää jäseniä juuri eläkkeelle jäävien ryhmästä, juniori-senioreista.

– Meidän pitää pystyä kehittämään toimintaamme entistä kiinnostavammaksi. Se voi olla mitä vain: musiikkia, tanssia, matkustelua, kielten opiskelua, digiasioita, Taina luettelee.

– Meitä vanhoja on 60–100 ikävuoden haarukassa – siinä on monella vuosikymmenellä syntyneitä ja erilaista elämää viettäneitä.

Anneli Taina kuuluu itse Beatlesin, rockin ja diskon sukupolveen. Hän toivoisi liitolta, piireiltä ja yhdistyksiltä entistä kohdennetumpaa toimintaa senioreiden eri ikäryhmille.

– Minusta olisi kiva, että esimerkiksi meidän ikäisillemme olisi diskoja, jotka olisivat aikaisin auki.

Kaikkien yhteinen

Taina on onnistunut hankkimaan itselleen paljon mielekästä tekemistä. Välillä hänellä on myös niitä hiljaisia aamuja.

– Eläkepäivieni ilo on ollut iPad, jonka ostin juuri ennen eläkkeelle jääntiä. Työkaverini asensi minulle Facebookin, jota aloin käyttää aktiivisesti.

Hän pitää Facebookista, koska sen kautta voi olla yhteyksissä ihmisten kanssa.

– Osoittautui, että oli turhaa pelätä eläkkeelle jäämistä, Taina toteaa.

– Toivon, että oma innostukseni, uteliaisuuteni ja aktiivisuuteni säilyvät. Elämä on tosi kiinnostavaa.

Taina sanoo, että nyt kun liiton arjen digitaaliset puitteet alkavat olla kunnossa, tulisi miettiä lisää sitä, miten liitto saa tuettua jäseniään entistä enemmän. Taina tehostaisi liiton edunvalvontaa ja yhteistyötä aktiivisten jäsenten, vanhusneuvostojen ja maakunnan toimijoiden kanssa.

Maaliskuisen haastattelun aikoihin Anneli Taina pohti paljon sitä, miten koronaviruspandemia on pakottanut ihmiset muuttamaan nopeasti toimintatapojaan. Hän on muistellut erityisesti työtään maaherrana.

– Tehtäviini kuuluivat valmiusharjoitukset ja maanpuolustuskurssit. Viranomaisten suunnitelmissa on valmistauduttu juuri sellaisiin toimiin, joita on viime aikoina tehty. Meillä on Suomessa lääkkeiden varmuusvarastointisysteemi ja korkeatasoinen huoltovarmuus.

Puheenjohtaja Taina luottaa siihen, että suomalaiset selviävät viruksesta sisulla ja yhteisvastuulla. Hän toivoo kuitenkin, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman pian.

Hän muistuttaa, että yhteiskunnassa ei tule asettaa nuoria ja vanhoja vastakkain missään tilanteessa.

– Yhteiskunta on kaikkien sukupolvien yhteinen. Emme voi asettaa vastakkain meidän hyvinvointiamme ja elämäämme nuorten kanssa. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat hyvän koulutuksen.

TEKSTI: Tiina Saari

KUVAT: Mikko Mäntyniemi

Anneli Kristiina Taina

• Yhteiskuntatieteiden maisteri
• Syntynyt: 21.6.1951 Imatralla
• Asuinpaikka: Tampere
• Ennen eduskuntauraa työskennellyt mm. noin 10 vuotta Tampereen kaupungin sosiaalitoimessa
• Kansanedustaja 1987-1999
• Asuntoministeri 1995
• Puolustusministeri 1995–1999
• Tampereen Kelan vakuutuspiirin johtajana 2002–03
• Maaherra 2004-2009
• Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja 2009-14
• Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajana 2012–16
• Nykyiset luottamustehtävät: Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja 2017- , Tampereen kaupunginvaltuutettu, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen ja Viola-Kodin johtokunnan jäsen. Mukana myös Naisten Pankissa Tampereella.