Otimme kantaa: Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset on turvattava
Senioriliitto on huolissaan järjestöjen vapaaehtoistoiminnan valtionrahoituksen tulevaisuudesta ja vaatii rahoituksen turvaamista pitkäjänteisesti tuleville vuosille. Eläkeläisyhdistysten rahoitus on turvattava myös kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Väestömme ikääntyessä vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu vanhenevan väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäjänä, korostaa Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina. Tämä asia on huomioitu myös valtiovallan taholta. Kansallisen ikäohjelman toisen vaiheen periaatepäätöksen luonnoksessa vapaaehtoistoiminnalle on annettu merkittävä rooli tavoitellessa ikäkyvykästä Suomea. Ikäohjelman tavoitteet tähtäävät vuoteen 2030.
Vapaaehtoistoiminnan tukeminen on edullista valtiolle ja kunnille. Vapaaehtoistyön vuosittaiseksi arvoksi on laskettu kolme miljardia euroa. Avustukset ovat tästä summasta vain murto-osa. Vapaaehtoistoiminnan tuottamaa merkittävää henkistä ja fyysistä hyvinvointia on sen sijaan vaikea laskea rahassa, toteaa Taina.
Eläkeläisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistäjänä ja vapaaehtoistoiminnan toteuttajana. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn tuoreen Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen (15.9.2022) mukaan kaksi kolmesta vastaajasta pitää eläkeläisjärjestöjä tarpeellisina tulevaisuudessa. Samaan aikaan 71 % kokee, että yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Puheenjohtaja Tainahuomauttaa, että eläkeläisjärjestöt on kutsuttava niihin pöytiin, joissa ikäihmisiä koskevia asioita valmistellaan. – Meillä on niistä asioista paras asiantuntemus, korostaa Taina.
Vapaaehtoistyötä ja -toimijoita tekevien järjestöjen rahoitus siirtyy osaksi valtion yleiskatteellista budjettia vuodesta 2024 alkaen. Samalla on mahdollisuus kehittää avustusten jakokäytäntöjä nykyistä laadukkaammiksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tuoreessa avustusjärjestelmää koskevassa arvioinnissaan kiinnittänyt huomiota nykyisten avustuskäytäntöjen puutteisiin (VTV 31.8.2022). Myöntökriteerien ja avustuspäätösten yleisluonteisuus voi heikentää avustusjärjestelmän läpinäkyvyyttä. Avustusta jakavien viranomaisten on yhtenäistettävä avustusten tavoitteiden ja mittareiden vaatimuksia. Avustuspäätöksissä on perusteltava nykyistä selkeämmin, miksi juuri tiettyjä kohteita rahoitetaan.
Lue myös senioriliiton lausunto Kansallisen ikäohjelman valmisteluun klikkaamalla tästä.
Anneli Taina
puheenjohtaja
Puh: 0400 852 626
Maarit Kuikka
toiminnanjohtaja
Puh: 040 580 2494