Mielipidekirjoitus mediassa: Ikääntyneiden digisyrjäytymistä on ehkäistävä ja digitaitoja parannettava

Julkaistu Turun Sanomissa 6.8. (Klikkaa ja lue tästä)

Digitalisaatio ja sähköinen asiointi ovat muuttaneet yhteiskunnan toimintakulttuuria perin pohjin. Asiointi yksityisissä ja julkisissa palveluissa siirtyy verkkoon kiihtyvällä tahdilla. Samanaikaisesti perinteinen asiointi viranomais- tai pankkiasioissa on jäänyt historiaan.

Uudella teknologialla ja tuottavuuskehityksellä on kiistämättömät hyvät perusteensa, mutta digitalisoitumiseen liittyy myös suuri inhimillinen haaste: Miten estää ikäihmisten digisyrjäytyminen ja pitää heidät mukana yhteiskunnassa sen täysivaltaisina jäseninä ja toimijoina?

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii ripeitä toimia eläkeläisten digitaitojen nostamiseksi. Ensisijainen huoli on vanhimpien ikäluokkien digitaidoista.

Tilastokeskuksen kyselyn (2023) mukaan 75–89 vuotta täyttäneistä 78 prosentilta, siis arviolta noin 450 000 suomalaiselta, puuttuivat riittävät digitaaliset perustaidot. Digitaalisilla perustaidoilla tarkoitetaan sitä, että henkilö osaa esimerkiksi lähettää sähköpostia, lukea uutisia netissä, kopioida tiedon ja ladata sovelluksia.

Puutteelliset digitaidot heikentävät ikääntyneiden elämänlaatua. Tämän voidaan katsoa syrjivän erityisesti sellaisia ikääntyneitä henkilöitä, joilla ei ole osaamista tai mahdollisuutta asioida verkossa esimerkiksi sairauden tai tarvittavien laitteiden puuttumisen takia.

Digitaidoton ikääntynyt joutuu kuitenkin kohtamaan arjen haasteet päivittäisessä elämässään. Tämä ilmenee muun muassa hoidettaessa pankkiasioita, ostettaessa matkalippuja verkkokaupassa, etsittäessä tietoa sote-palveluista tai asioitaessa terveys- ja muissa viranomaispalveluissa (esimerkiksi Omakanta- tai Omavero-palveluissa).

Myös verkossa tapahtuvien petosten ja taloudellisten väärinkäytösten uhreina ovat usein iäkkäämmät ihmiset. Uhrille tuntemattomien huijareiden lisäksi ikääntyneet joutuvat myös lähiomaisten taloudellisten väärinkäytösten uhreiksi. Ikäihmiset saattavat olla muita ikäryhmiä arempia käyttämään digitaalisia sovelluksia sekä siten alttiimpia verkkorikollisuudelle.

EETU ry muistuttaa, että eläkeläisten digiosaamista nostamalla voidaan kohentaa ikääntyneiden elämänlaatua ja hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Ikääntyneiden digitaitojen parantamisella on myös myönteisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Sähköisen asioinnin lisääntymisen myötä julkisen talouden tuottavuutta on mahdollista parantaa.

Vanhusasiavaltuutetun ehdotusta kunnallisesta digituen järjestämisestä on helppo tukea. Kirjastojen yhteyteen olisi luontevaa sovittaa erityinen digitukipiste opastamaan ikääntyneitä digitaidottomia nettiasiointiin, mielellään yhteistyössä järjestöjen vapaaehtoisen digineuvojien kanssa. Yhteistyö julkisen sektorin ja ikääntyneiden parissa työskentelevien eläkeläisjärjestöjen kanssa onnistuu kuitenkin vain, kun järjestöjen rahoitus turvataan.

Turun seudulla myönteisenä kehityksenä voidaan pitää sitä, että täällä digisyrjäytymisen haasteeseen on osin jo reagoitu. Digineuvontaa ja tukea on saatavilla kirjastosta ja järjestöiltä. Tätä tulee edelleen kehittää yhteistyössä järjestöjen kanssa. Hyvänä esimerkkinä on Senioritalo Yrjänässä toimiva kaikille turkulaisille avoin SenioriJelppi, missä ikääntyneille on tarjolla digitukea kahdesti viikossa.

EETU ry edellyttää, että digitaalisten palveluiden rinnalla tulee aina olla tarjolla mahdollisuus hoitaa viranomaisasiat perinteisenä lähipalveluna, sillä kaikki kansalaiset eivät erilaisten toimintakyvyn rajoitteiden takia kykene digitaaliseen viranomaisasiointiin.

Tarvitsemme siis jatkossakin sekä lähipalveluita että painettua tietoa palveluista kansalaisten eriarvoistumisen ehkäisemiseksi.

KARI KANTALAINEN

puheenjohtaja

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
Kansallinen senioriliitto ry
Turun kansalliset seniorit ry