Mediassa: Liikunta tukee seniorien jaksamista ja hyvinvointia – mistä löytyy motivaatio liikkumiseen?

Suomi on ikärakenteeltaan yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Väestöstämme yli 65-vuotiaita on tilastojen mukaan jo runsas 1,3 miljoonaa ja ikääntymisen trendi jatkuu väestön eliniän kasvaessa – kiitos lääketieteen ja terveysteknologian myönteisen kehityksen.

Ikärakenteen muutos haastaa hyvinvointiyhteiskunnan ja kolmannen sektorin järjestöt sekä vapaaehtoistoimijat yhdessä etsimään ratkaisuja ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja vireyden varmistamiseksi.

Sanotaan, että liike on lääke. Tähän on helppo yhtyä, sillä kuntoliikunta on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla voidaan vaikuttaa ikääntyvän ihmisen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat myös olennaisia iäkkäiden terveyden ylläpitämisessä. 

Yli 70-vuotiaiden keskuudessa suosituimpia liikuntamuotoja ovat piha- ja puutarhatyöt, hyötyliikunta (esimerkiksi kauppareissut) sekä kävely, mutta ikääntymisen myötä kuntoliikunnan merkitys korostuu. Yhteisenä haasteena onkin, miten ikäihmiset saadaan oivaltamaan liikunnan merkitys ja miten heidät motivoidaan liikkeelle.

Kuntoliikunta ei ole vain fyysistä aktiivisuutta, vaan se voi toimia monin tavoin ihmisiä yhdistävänä tekijänä ja parantaa elämänlaatua. Tässä kolme näkökulmaa aiheesta:

1. 1. Fyysinen hyvinvointi: Kuntoliikunta auttaa ylläpitämään lihasvoimaa, tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta. Näitä ominaisuuksia tarvitaan ikääntymisen myötä entistä enemmän. Fyysinen hyvinvointi myös ehkäisee sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetesta. Lisäksi säännöllinen liikunta pitää meidät kunnossa ja auttaa selviytymään paremmin arjen askareista. 
   
   Silti liikkumisen ei tarvitse olla pelkkää hiki hatussa puurtamista, vaan tärkeintä on monipuolinen ja kohtuullinen liikunta, joka tuottaa terveyshyötyjä ilman suuria riskejä. Siis liikkumista omaa kehoa kuunnellen ja jatkuvuus muistaen.
   
   Kuntoliikunta ei ole vain fyysistä aktiivisuutta, vaan se voi toimia monin tavoin ihmisiä yhdistävänä tekijänä ja parantaa elämänlaatua.
    
2. Sosiaalinen ulottuvuus: Senioriyhdistyksissä tiedetään, että ryhmäliikunta tai yhteiset liikuntahetket ovat loistava tapa kohdata muita ihmisiä. Kuntosalilla, vesijumpassa tai kävelyryhmässä voi luontevasti solmia uusia ystävyyssuhteita. Liikkuminen siis lisää sosiaalista kanssakäymistä ja ehkäisee yksinäisyyttä. 
   
   Ja lähes jokainen voi halutessaan löytää oman tapansa liikkua – oli se sitten kävelylenkki naapurin kanssa tai erilaiset pallopelit kaverien kanssa. Kannattaa haastaa kaveri mukaan. Se vahvistaa motivaatiota liikkua ja kivassa seurassa on mukavampi harrastaa. Yksin toimien on niin helppoa jättää liikuntahetki väliin.
    
3. Henkinen hyvinvointi: Kuntoliikunta vapauttaa endorfiineja – kehon luonnollisia mielihyvähormoneja. Tämä auttaa lievittämään stressiä ja masennusta.
   
   Liikunta on myös hyvä henkireikä arjen kiireiden keskellä, joten liikkumisesta kannattaa tehdä osa päivittäisiä rutiineja. Aktiivinen liikunta kohentaa kehon ja mielen hyvinvointia. Se yhdistää ihmisiä, parantaa terveyttä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuo monella tapaa iloa arkeen.
   
   Esimerkiksi Senioritalo Yrjänässä toimivalla Turun senioriyhdistyksellä on monien harrastuskerhojen ohella tarjolla lukuisia liikuntaryhmiä lempeän liikunnan asahista ja tuolijoogasta golfiin, keilailuun ja kävelyklubiin.

Edunvalvontatyön ohella Kansallisen senioriliiton erityisenä tavoitteena on vahvistaa senioriyhdistyksissä toimivien liikuntaseniorien verkoston toimintaa ja tukea yhdistysten liikuntavastaavien sekä julkisten liikuntapalvelujen yhteistyötä seniorien hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseksi.

Liiton teema "Elämäniloa ja voimaa" kannustaa liikkumaan, joten ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille, mutta pidetään tänäänkin vauhti sellaisena, mihin voimat riittävät!

KARI KANTALAINEN

puheenjohtaja
Kansallinen senioriliitto ry
Turun kansalliset seniorit ry

JULKAISTU: 18.9.2024 Turun Sanomissa