Kansallisen senioriliiton historian ensimmäinen liittokokous Teamsissä – Katso täältä kaikki kuvat ja tallenteet!
Kansallisen senioriliiton historian ensimmäinen liittokokous etäsovellusten välityksellä sujui hyvin. Kokouksen osallistujat olivat eri puolilla Suomea tietokoneidensa äärellä.
Kansallinen senioriliitto järjesti keskiviikkona 18. marraskuuta liittokokouksensa ensimmäisenä eläkeläisjärjestönä etäyhteyksin koronapandemian vuoksi.
Anneli Taina valittiin jatkamaan senioriliiton puheenjohtajana toisen kerran kolmen vuoden kaudeksi.
Liiton valtuustoon puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti toiselle kaudelle Leena Jääskeläinen. Lisäksi valittiin 33 liittovaltuuston jäsentä. Valtuutetut edustavat liiton piirijärjestöjä, joita on 15.
Liiton varapuheenjohtajiksi tulivat valituiksi Paavo Peltosaari (108 ääntä) ja Risto Löppönen (94). Ehdolla varapuheenjohtajiksi olleet kolme muuta ehdokasta saivat sähköisesti suoritetussa vaalissa ääniä seuraavasti: Jarmo Helttula (87 ääntä), Sirpa Teräväinen (56 ääntä), Margit Sasi (44).
Äänestäneitä oli 93, ja ääniä käytettiin 389.
Kansallisen senioriliiton historian ensimmäinen liittokokous etäsovellusten välityksellä sujui hyvin. Kokoukseen osallistui eri puolilta Suomea omilta koneiltaan yli 100 senioria, joiden keski-ikä on noin 76 vuotta. Senioriliiton 175 yhdistyksessä on yhteensä reilut 25 000 jäsentä.
Kokouksen aikana oli ajoittain pieniä teknisiä vaikeuksia, mutta suurilta vaikeuksilta vältyttiin ja kokouksen aikataulu piti.
Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola ja Kansallisen sivistysliiton pääsihteeri Annika Kokko toimivat puheenjohtajina Kansallisen senioriliiton liittokokouksessa.
Henkilövalintojen lisäksi liittokokous hyväksyi tulevan kolmivuotiskauden toiminnan ja talouden suuntaviivat -asiakirjan, jossa linjataan muun muassa edunvalvonnan ja vaikuttamistyön tavoitteet sekä järjestöllisen toiminnan painopisteet.
Seuraavan kolmen vuoden teemaksi valittiin ”Rohkeasti tulevaisuuteen”.
Arvostus kuntoon
Puheenjohtaja Anneli Taina toteaa, että väestörakenteen muutos ja talouden haasteet edellyttävät eläkeläisten oikeudenmukaista kohtelua niin palvelutarjonnassa, verotuksessa kuin toimeentulon turvaamisessa.
Sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannattaa varautua ikääntymiseen niin, että haasteista selvitään heikentämättä palveluja tai toimeentuloa.
Senioriliitto hyväksyi liittokokouksessaan 10 teesiä tulevalle kaudelle. Yksi niistä on ikäystävällisen yhteiskunnan rakentaminen.
Ikäystävällisessä yhteiskunnassa on huomioitu senioreiden tarpeet asumisessa, arjessa, palveluissa ja ympäristössä. Seniorit on saatava mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Euroopassa puhutaan ”silver economysta” eli hopeataloudesta, kun tarkoitetaan seniori-ikäisten merkitystä taloudessa. Tähän ei ole Suomessa vielä herätty ollenkaan.
– Senioriliitto tekee työtä ikääntyneiden arvostuksen lisäämisen puolesta. Haluamme lisätä tietoa ikääntyneiden myönteisestä merkityksestä koko yhteiskunnalle, Taina sanoo.
– Olemme erittäin suuri kulttuuri- ja matkailupalvelujen käyttäjäjoukko, jonka panos on nyt pandemia-aikana jäänyt puuttumaan yhteiskunnalta.
Puheenjohtaja Anneli Taina toivoo Suomen kunnilta aiempaa vahvempaa tukea eläkeläisten järjestöille. Toiminnan tarve on nyt suuri. Poikkeuksellinen pandemia-aika vaatii isoja tiloja ja uusia turvallisia toimintatapoja.
– Yhteisöllisyyden sosiaalinen merkitys on korostunut korona-aikana. Kuuluminen yhdistykseen, senioriyhteisöön, tiedonkulku ja yhteydenpito ovat tukeneet kaikkia jäseniämme selviytymään tästä oudosta ajasta, sanoo Anneli Taina.
Senioriliitto on harpannut valtavan digiloikan viime vuosina. Jäsenet ovat valtaosin sopeutuneet uuteen mallikkaasti.
– Meillä on hyvät ja monipuoliset digitaaliset välineet yhteydenpitoon ja niitä on aktiivisesti käytetty.
”Hoitovelka korjattava”
Kansallisen senioriliiton tavoitteena on turvata eläkeläisten toimeentulo ja verotuksen oikeudenmukaisuus sekä laadukkaat ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Haluamme, että senioreita kannustetaan työelämään verotuksen keinoin muun muassa progressiivista verotusta keventämällä, vaatii Anneli Taina.
Senioriliitto vetoaa, että vanhusten hoidon hyvästä tasosta ei saa tinkiä sote-uudistuksessa.
– Sotepalveluiden laatu ja riittävyys on saatava nopeasti kuntoon. Palveluiden piirissä oleville on tarjottava arvokas vanhuus. Erityisesti huomio on kiinnitettävä omaishoitajien tilanteeseen ja kotihoitoon. Korona-aikana syntynyt hoitovelka on nopeasti korjattava, ettei ikäihmisten toimintakyky heikkene.
Ikäihmisten terveydenhuolto- ja lääkekustannukset on pidettävä kohtuullisella tasolla. Sote-palvelut on uudistettava asiakaslähtöisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden.
Valinnanvapauden lisääminen tukee tätä tavoitetta. Vapaus antaisi ikääntyneille nykyistä paremmat mahdollisuudet itse päättää, mitä palveluja he käyttävät.
Osuva teema
Katsauksen menneeseen liittokokouskauteen 2017–20 piti valtuuston puheenjohtaja Leena Jääskeläinen.
Rovaniemen liittokokouksessa senioriliiton teemaksi valittiin ”Seniorit nettiajassa” vuosiksi 2017–2020. Nettiosaaminen on koronakriisin aikana noussut arvoon arvaamattomaan, ja netin välityksellä seniorit ovat pitäneet yhteyttä läheisiinsä.
– Senioriliiton tulee olla rohkeasti mukana sosiaalisen median kanavissa. Liitto onkin tehnyt useita digiloikkia, sanoi valtuuston puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittu Jääskeläinen.
Vaikka eläkkeelle nykyisin jäävät ikäluokat ovat tehneet pääosan työurastaan digitaalisessa ympäristössä, monille kynä- ja kirjoituskonetaitajille tarvitaan yhä paljon digikoulutusta.
Senioriliiton ICT-hankkeessa nettisivujen ilme ja sisältö uudistettiin vuosina 2017–2019. Tavoitteena oli entistä selkeämpi luettavuus ja suurempi tavoitettavuus.
Liitto ylläpiti ja päivitti kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä palvelevaa nettisivujärjestelmää yhteistyössä Avoine Oy:n kanssa. Liitto kustansi ja tarjosi yhdistyksille järjestelmän kautta nettisivupohjan sekä järjesti piireittäin koulutusta.
Nettisivuja ylläpiti liiton tukemalla pohjalla 15 piiriä ja 159 yhdistystä vuoden 2019 lopussa.
Senioriliiton oman Facebook-sivun suosio on lisääntynyt. Facebook-sivulla oli vuoden 2018 lopussa 5071 seuraajaa, eli ”tykkääjää”. Viime vuoden aikana liiton Facebook-sivuilla oli yli miljoona käyntiä.
Piirien ja yhdistysten omien Facebook-sivujen määrä nousi valtuustokaudella 80:een vuonna 2019 loppuun mennessä. Tykkääjiä oli yhteensä 9891.
Vuoden 2019 loppuun mennessä kaikki paikallisyhdistykset ja piirit olivat ottaneet käyttöön oman sähköpostiosoitteen ja saaneet käyttäjätunnukset liiton verkkosivuilla olevaan tietopankkiin, josta löytyy yhdistysopas ja yhdistystoimijoille kiinnostavaa materiaalia.
Yhä lisääntyvä määrä liiton jäsenistä tavoitetaan jäsenrekisterin kautta sähköpostiviestillä.
Senioriliiton kaikille henkilöjäsenille tarkoitettu sähköpostiviestintä tavoitti vuoden 2019 lopulla 18500 jäsentä, mikä oli noin 1500 jäsentä enemmän kuin vuonna 2018.
– Meillä on myös paljon jäseniä, joita ei tavoiteta netin kautta. Heille tärkeä on edelleen Patina-lehti sekä omien yhdistysten kirjalliset jäsentiedotteet ja tapahtumat, Leena totesi.
Liitto valitsi yhteiseksi toiminnanohjausjärjestelmäkseen Killan, joka on senioriliiton digitaalinen ydin. Kaikki tieto järjestön ja jäsenistön toiminnasta on mahdollista kerätä yhteen järjestelmään, joka on käytettävissä järjestön kaikilla tasoilla.
Kilta oli aluksi jäsenrekisterin hallinnointijärjestelmä. Sen suunnittelu ja työstäminen aloitettiin vuoden 2018 alkupuolella. Liitto koulutti Killan käyttöön yhteensä 20 piirivastaavaa ja 353 yhdistystoimijaa. Koulutuspäivät olivat osanottajille maksuttomia.
Nykyisin Killan kautta ilmoittaudutaan kaikkiin tapahtumiin. Yhdistys pystyy ottamaan Killasta erilaisia raportteja tapahtumista, lähettää sähköposteja, laskuja ja tekstiviestejä.
Maaliskuussa 2019 avattiin senioriliiton oma jäsenkorttiapplikaatio. Se toimii uutena jäsenten kommunikaatiovälineenä ja sähköisenä jäsenkorttina.
Jäsen voi muokata omia henkilötietojaan applikaation avulla sekä ilmoittautua yhdistyksen, piirin ja liiton tapahtumiin. Applikaation kautta välittyvät senioriliiton ajankohtaiset uutiset.
Seniorit nettiajassa -risteilylle osallistui noin 1200 liiton jäsentä toukokuussa 2018. Koko laiva oli varattu senioreiden käyttöön. Osallistujat saivat risteilyllä muun muassa digi-neuvontaa vapaaehtoisilta nuorilta.
Kolmen vuoden aikana liitto on järjestänyt runsaasti koulutusta ympäri maan: yhdistysten viestintäpäiviä sekä nettisivu-, Kilta- ja Facebook-koulutuksia. Liitto on järjestänyt koulutusta uusille puheenjohtajille sekä piirien kansio-, matka- ja koulutus- sekä muistikerhovastaaville.
Onnistunut digiajan kokous
Senioriliiton historian ensimmäistä virtuaalista liittokokousta johdettiin Kansallismuseon auditoriosta käsin. Paikalla olivat puheenjohtajien lisäksi liiton toimiston työntekijät ja toiminnanjohtaja Matti Niiranen.
– Toimiston väki huolehti yhdessä siitä, että liittokokous sujui mahdollisimman hyvin. Etämallilla kokous pidettiin koronapandemian vuoksi. Pidimme toisiimme myös auditoriossa turvavälit, huolehdimme käsihygieniasta ja käytimme kasvosuojia, Niiranen kertoo.
Liiton järjestämät etäkokouskoulutukset ovat houkutelleet senioriopiskelijoita sankoin joukoin. Into oppia uutta on ollut käsinkosketeltavaa.
– Ikääntynyt jäsenistömme on sopeutunut erittäin hyvin uusiin digitaalisiin välineisiin.
Niirasen mukaan liiton järjestämät etäkokouskoulutukset ovat houkutelleet senioriopiskelijoita sankoin joukoin.
– Osaava henkilökuntamme tarjosi runsaasti apua digivälineiden käytön oppimiseen ennen kokousta. Jäsenemme onnistuivat erinomaisesti digitaalisten välineiden käytössä tässä historiallisessa, ensimmäisessä etänä järjestetyssä liittokokouksessamme.
Käy katsomassa täältä historiallinen liittokokouksen tallenne:
Täältä voit kuunnella senioriliiton valtuuston puheenjohtajan Leena Jääskeläisen liittokokouksessa pitämän puheenvuoron kokonaan. Valtuuston selonteko:
Täältä voit kuunnella senioriliiton toiminnanjohtajan Matti Niirasen liittokokouksessa pitämän puheenvuoron kokonaan. Toiminnan ja talouden suuntaviivat:
Täältä voit lukea ensimmäisen jutun liittokokouksessa valituista johtajista.
Täältä voit katsoa kuvia senioreiden liittokokouksen tunnelmista tietokoneidensa ääreltä.
Juttua päivitettiin ja täydennettiin liittokokouksen aikana, sen jälkeen ja seuraavana päivänä 18. ja 19.11.